Sisuradion Sarjat

Anni ja Pamela käyvät läpi erään kuulijan kirjavaa kielimokahistoriaa aina sappileikatuista hevosista asemieheen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lisäksi kuulemme urbaanin legendan Tukholman yössä pusua havittelevasta suomalaistytöstä.  I Ont i Gurkans nyaste avsnitt frågar sig Anni och Pamela, vad heter t-banestationerna egentligen? Vem ÄR den där Åke som håller på med sin show...? När ska han få gå i pension?  Vi får också höra om en lyssnare som föll av en gallopererande häst.  finska@sverigesradio.se

Mokapostilaatikosta löytyy tällä kertaa kuulijatarinoita pahasti velkaantuneista kanafileistä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kuulemme myös harvinaisen pomottelevista suomalaisista. Ont i Gurkan bjuder på historien om de väldigt skuldsatta kycklingfiléerna. VI får också om hur en finländare blev lite extra mycket chef.  finska@sverigesradio.se

Suomalais-ruotsalaiset kielimokat vievät sinut tällä kertaa Ruotsin rajojen ulkopuolelle. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Saamme muun muassa kuulla, miksi vastasyntyneiden on tärkeää tutustua suureen ja mahtavaan Neuvostoliittoon. Lisäksi kuulemme, miten natiiviruotsalainen puolestaan kielimokailee tällä kertaa Suomessa! Ont i Gurkan goes international och vi får höra om varför nyfödda i Finland prompt ska bekanta sig med stora och mäktiga Sovjet. Och vi får också hur svenskar språkmissar på andra sidan Östersjön.  finska@sverigesradio.se

Ihan niin kuin onnettomuudetkin, myös kielimokat tapahtuvat useimmiten kotiympäristössä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Tässä jaksossa kuulemme muun muassa, kuinka käy peräreikäänsä ihmettelevälle asunnonvuokraajalle. Kuulemme myös, millaista on jakaa asunto norjalaisen kalan kanssa. Ont i Gurkan är tillbaka med lyssnarnas lysande språkmissar. I detta avsnitt handlar det om språkgrodor som, likt de flesta andra olyckor, sker i hemmamiljö. Vi får också höra om hur det är att dela bostad med en finsk sej. finska@sverigesradio.se

Uusimassa kielimokapläjäyksessä kurkistetaan kiitollisina vyön alle. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Uudessa jaksossa kannustetaan myös spontaaniin romantiikkaan laivaterminaalissa. Saamme lisäksi kuulla tarinan siitä, kun kiire suomenlaivalle on niin palava, että paikalle on kutsuttava paloauto.  Ont i Gurkan gräver djupare bland språkmissarna! Vi får höra om hur ett par uppmanades att visa lite spontan romantik i färjeterminalen, samt om hur en familj fick så bråttom till Finland att de tillkallade räddningstjänsten. finska@sverigesradio.se

Tässä jaksossa menneillä vuosikymmenillä Ruotsiin muuttaneet suomalaiset muistelevat kielimokiaan 70 ja -80 luvuilta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lisäksi opimme ruotsinsuomalaisten olevan harvinaisen reipasta porukkaa, sillä he haluavat aina kävellä joka paikkaan. Ont i Gurkan blickar tillbaka då finländare minns sina språkgrodor från 70- och 80-talen. "Brinner det?" kunde man som finländare fråga, när man undrade ifall någon hade en tändare. En annan lyssnare berättar om hur hen undrade varför det inte gick att posta brev på Göteborgs-Posten.   finska@sverigesradio.se

Tässä jaksossa Anni ja Pamela liikkuvat terveydenhuollon piirissä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kuulijatarinoiden perusteella suomalaiset ovat kovia paasaamaan valkovuotokriisistä. Osalla tuntuu olevan ongelmia päihdeaineiden kanssa juuri öiseen aikaan... Ont i Gurkan djupdyker i temat hälsa! Anni och Pamela hittar riktiga pärlor bland språkmissarna. Eller vad sägs om mannen som beklagar sig för läkaren över att han knarkar så mycket på natten, att hans fru inte kan sova? Vi får också höra om en flytningskris som väcker starka känslor. "Går igång på att tvätta händer" skakade hand med högsta ledningen efter att ha tvättat händerna, och utbrast "oj, jag är helt våt".    finska@sverigesradio.se

Anni ja Pamela palaavat rikospaikalle uusien Ont i Gurkan- jaksojen kera! Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kauden avausjaksossa ehdotellaan sopimattomia treeniasentoja personal trainerille. Lisäksi käännetään suomalaisia sananlaskuja ruotsiksi ja katetaan pöytä koreaksi ulkomaalaisia vieraita varten - sisäelimillä. Anni och Pamela är tillbaka med Ont i Gurkan, programmet fulladdat med lyssnarnas bästa och värsta språkgrodor! I det första avsnittet får vi höra om hur en intet ont anande personal trainer får några oanständiga förslag. Vi direktöversätter ett par ordspråk, som till exempel "man ska inte slicka förrän det droppar" och tipsar om varför det kan vara bra att inte säga "varsågod, istukka". Vilket alltså betyder varsågod sitt, moderkaka. finska@sverigesradio.se

Millaista on korona-arki erityislasten kanssa? Terapeutti Pirita Jaaksi tapaa Annukan ja Jimmyn, jotka ovat neljän lapsen vanhempia. Perheen lapsilta löytyy sekä adhd- että autismidiagnoosit. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kipupistettä juontaa Tukholmassa asuva kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi. Tuottaja:Heidi Herrmannheidi.herrmann@sverigesradio.se

Voi sanoa, että Ruotsissa on asunut suomalaisia kautta aikojen. Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Keitä sitten olivat edeltäjämme, mistä he tulivat, miten hankkivat leipänsä? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Suomalaisten jalanjäljillä -sarjan kolmannessa jaksossa kuulemme, minkälaisia suomalaisten jälkiä löytyy vuosisatojen takaisesta maalaustaiteesta, kirjoista ja kirjoituksista ja myös varhaisen järjestöelämän kautta dokumentoituna. Mistä painettiin ensimmäiset suomenkieliset kirjat, missä sijaitsi kapakka nimeltä Finska Himmelen, kuka suomalainen eteni kuninkaallisen kirjaston johtajaksi? Tutustu Ruotsissa asuvien suomalaisten tuhatvuotiseen historiaan! Ruotsinsuomalaisten historiasta kertovan Suomalaisten jalanjäljillä -sarjan tuotti Inkeri Lamér vuonna 1999 ja uudelleen toimittivat Soili Huokuna ja Merja Laitinen. Soili Huokunasoili.huokuna@sverigesradio.se Merja Laitinenmerja.laitinen@sverigesradio.se

Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Suomalaisia täällä on asunut valtakunnan synnystä alkaen, tuhatkunta vuotta. Myös monet suurista kulttuuripersoonallisuuksista ovat olleet suomalaissyntyisiä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Tässä sarjan toisessa jaksossa avautuu henkilögalleria. Kymmenkunta Ruotsissa viime vuosituhannella asunutta suomalaissyntyistä merkkimiestä ja -naista esittäytyy. Yksi jos toinenkin kirjoitti tai sävelsi, muuan heistä oli keksijä ja Ruotsin akatemian jäsen, etenipä joku arkkipiispaksi asti. Tutustu Ruotsissa asuvien suomalaisten tuhatvuotiseen historiaan!Tässä jaksossa esiin astuvat: karhunkaataja Pekka Huuskoinen, arkkipiispa Karl Henrik Menander, Ruotsin akatemian jäsen ja keksijä Abraham Niklas Edelcrantz, piispa Frans Mikael Franzén, säveltäjä Bernhard Henric Crusell, kirjailijat Fredrika Bremer ja Saara Wacklin, sekä kuvataiteilija Wilhelm von Wright.  Ruotsinsuomalaisten historiasta kertovan Suomalaisten jalanjäljillä -sarjan t

Voi sanoa, että Ruotsissa on asunut suomalaisia kautta aikojen. Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Keitä sitten olivat edeltäjämme, mistä he tulivat, miten hankkivat leipänsä? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Savolaiset kaskesivat Ruotsin metsiä viljelykelpoisiksi pelloiksi, samoihin aikoihin poltettiin suomalaisnaisia noitina Tukholman rovioilla. Toiset olivat keppikerjäläisiä, toiset karhunkaatajia, eräät upporikkaita. Yksi jos toinenkin kirjoitti tai sävelsi, muuan heistä hoiti kuninkaan hevosia ja eli kahden ihmisen iän, etenipä joku arkkipiispaksi asti. Tutustu Ruotsissa asuvien suomalaisten tuhatvuotiseen historiaan!Ensimmäisessä jaksossa kuljetaan Ruotsi-Suomen aikaisissa savupirteissä ja suomalaismetsissä sekä myös 1600-luvun kapeilla kujilla Tukholmassa. Ruotsinsuomalaisten historiasta kertovan Suomalaisten jalanjäljillä -sarjan tuotti Inkeri Lamér vuonna 1999. soili.huokuna@sverigesradio.se merja.laitinen@sverigesradio.se

Kirjallisuusagentti Eleonoora Kirkin vuoden 2020 kalenterissa oli merkinnät kansainvälisistä kirjamessuista. Kaikki messut peruttiin, mutta ne järjestettiin digitaalisesti. Hän pitää korona-ajan parhaimpana puolena hektisen matkustamisen poisjääntiä. Aika on ollut myös meditatiivista. Se on ollut tervetullutta, ja Eleonoora Kirk on voinut rauhassa odottaa maaliskuussa 2021 syntyvää lastaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. ”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

Toimittaja-kirjailija seisoi takapihallaan maaliskuussa 2020 ja juhlisti yksin esikoisteoksensa Förstfödd ilmestymistä. Tarkoitus oli juhlia suuremminkin ja lähteä kertomaan kirjasta yleisötilaisuuksiin, mutta korona pisti kapulan rattaisiin. Pandemiasta huolimatta kirja on löytänyt lukijansa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. ”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

Skånen tanssiteatterin toimitusjohtaja ja taiteellinen johtaja Mira Helenius Martinsson on koronan takia joutunut tekemään jokaisen suunnitelman osalta myös pari varasuunnitelmaa. Aika on myös pakottanut innovatiivisiin ratkaisuihin. Itse hän sanoo, että pandemian aikana tunne tanssin tärkeydestä on korostunut entisestäänkin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. ”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

Viranomaisten tiedotus koronasta yrittäjille on ollut koko ajan puutteellista ja omia tulkintoja on täytynyt tehdä, sanoo Hannu Cronemyr. Hän avasi golf- ja konferenssihotellin juuri ennen kuin korona alkoi levitä Ruotsissa. Alkujärkytyksen ja lukuisten peruutusten jälkeen, onni kääntyi kuitenkin yllättäen. Kesästä 2020 tuli odottamattoman hyvä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. ”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

Pandemia-ajan diplomatiaa hoidetaan digitaalisesti, kun fyysisiä tapaamisia ei voida järjestää. Tukholman Suomen suurlähettiläs Liisa Talonpoika kertoo, miten korona on muuttanut hänen arkeaan. Nyt kun pandemia on hankaloittanut matkustamista, Liisa Talonpoika sanoo arvostavansa liikkumisvapautta enemmän kuin koskaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. ”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään.virpi.inkeri@sverigesradio.se

Tuijalta puuttui läsnäolon taito - suorittaminen vei lopulta yöunet. Pirita Jaaksi tapaa hyvinvointivalmentajan Tuija Rantasen, joka kärsi stressistä ja alituisesta suorittamisesta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. - Olin varmaan  tyypillinen äiti, joka halusi tehdä kaiken itse, ja hyvin. Minun piti olla joka paikassa... Loin itselleni sellaista kiirettä, kertoo Tuija Rantanen. Uniongelmat ovat hyvin tavallinen keskustelun aihe terapian vastaanotolla ja ne littyvät usein haastavaan elämäntilanteeseen, kertoo terapeutti Pirita Jaaksi. Kipupistettä juontaa Tukholmassa asuva kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi. Tuottaja:Heidi Herrmannheidi.herrmann@sverigesradio.se

Yksinäisyyttä kokevan Rian tukiverkko jäi Suomeen. Terapeutti Pirita Jaaksi tapaa esikoulunopettajan ja pienen lapsen äidin Ria Aintilan, jolla on kokemusta yksinäisyydestä eri elämänvaiheissa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. – Kun muutin Tukholmaan vuonna 2013, jätin perheeni ja kaikki kaverit Suomeen. Vaikka Ruotsissa olikin työ, uusi poikaystävä ja uusia kavereita, niin tuntui siltä, että jokin läheinen kontakti puuttui. Tunsin itseni tosi yksinäiseksi. Myöhemmin Ria Aintilan parisuhde päättyi ja 27-vuotiaana hän muutti ensimmäistä kertaa omaan asuntoonsa. Yksinoloon hän ei ole vielä tottunut ja koronapandemia on supistanyt sosiaalisia kontakteja entisestään. – Se on sellainen paniikki. Tulen tosi hermostuneeksi, kun olen yksin. Haluaisin hirveän mielelläni tehdä ja jakaa aikaani toisen kanssa, Ria Aintila kertoo ohjelmassa. Terapeutti Pirita Jaaksi kehottaa ottamaan yksinäisyyden tunteen puheeksi esimerkiksi juuri terapeutin vastaanotolla. Sanoittaminen ja tunteen purkaminen rauhoittaa

Hengittäminen ja huolipäiväkirja tehokkaita ahdistuksen nujertajia. Terapeutti Pirita Jaaksi tapaa johtamisen valmentajan Marika Nikkisen, joka on kärsinyt voimakkaasta ahdistuksesta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. – Pelko valtaa koko kehon, varpaista hiuksiin. Tuntuu siltä, että mä en selviä tästä, mitä mä olen tekemässä. Tulee kokonaisvaltainen tunne siitä, että vieras valta on hyökännyt kehoon ja keho on hälytystilassa, kuvailee johtamisen valmentaja ja  kahden lapsen äiti Marika Nikkinen omaa ahdistustaan. Marika Nikkinen koki vuonna 2015 masennuksen ja työuupumuksen. Sen jälkeen oma lapsi sairastui ykköstyypin diabetekseen. Lisäksi Nikkisen äiti sairastui syöpään ja menehtyi. Ahdistus oli kovaa ja johti m.m. paniikkikohtauksiin. Nyt Marika Nikkinen kokee, että ahdistus kuitenkin kuuluu normaaliin elämään. – Kun on ollut paljon haasteita elämässä yhtä aikaa, niin ymmärtää, ettei elämä voi olla vain helppoa. Täytyy myös antaa itsensä olla niissä haastavissa tunteissa. Se ei ole helppoa,