Sisuradion Sarjat

Ohjelma perehtyy Ruotsin rahahuoltoon, kruunun olemukseen sekä siihen, mitä käytössä olevat setelit ja kolikot kertovat meille. Piipahdamme myös kryptovaluuttojen maailmassa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Tarina alkaa 200 kruunun setelistä. Miksi meillä on kruunu ja mikä rooli rahajärjestelmässä on Ruotsin valtionpankilla eli Riksbankenilla? Puhumme myös rahojen painamisesta ja lyömisestä sekä mietimme kruunujen valmistamisen kustannuksia. Ohjelmassa paljastetaan myös, miten paljon kultaa me kaikki omistamme keskuspankkimme kautta.Keskustelun aiheena on myös Ruotsin valuutan turvallisuus maailmantalouden myrskyissä sekä pohdimme piensäästäjän asemaa ja kryptovaluuttoja.Käteistä ja kultaa -ohjelma kurkkaa lisäksi syvälle Ruotsin nykyisiin rahoihin, joiden symboliikkaa pohdimme.Asiantuntijoina ovat Jussi Hiljanen SEB:stä sekä arkeologi ja numismaatikko Eeva Jonsson Kuninkaallisesta kolikkokabinetista – Ruotsin talousmuseosta.Käteistä ja kultaa -ohjelman on toimittanut Jorma Ikäheimo alkuvuodesta

Noin kahdeksan vuotta sitten Nidal Kershin kahvila oli menossa kohti perikatoa. Ohjelmassa kuulet, miten Nidal käänsi yrityksensä menestykseen ja palkintoehdokkuuksiin falafelin voimin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. 38-vuotias Nidal Kersh on tukholmalainen, palestiinalainen ja ruotsinsuomalainen. Hän on valtiotieteen maisteri, monikielinen ja ravintola-alan ammattilainen.Hän on varttunut Tukholman Södermalmilla palestiinalaisen isän ja suomalaisen äidin kasvattamana. Koko hänen lapsuutensa ajan molemmat vanhemmat työskentelivät ruoan parissa, mikä on muokannut Nidalin suhdetta ruokaan.Nidal itse on työskennellyt ravintola-alalla teini-iästä lähtien.Kymmenisen vuotta sitten hän kuitenkin seisoi tienhaarassa. Hyödyntäisikö hän pitkää kokemustaan ravintola-alalla ja panisi kaikkensa peliin? Vai jättäisikö hän alan lopullisesti?Tänä päivänä Nidal omistaa kaksi ravintolaa ja on aikeissa avata kolmannen. Hän on kirjoittanut keittokirjan Jerusalemin ruoasta ja palestinalaisesta perhetaustastaan.

Kansan isä vai julma valtias? Urho Kekkonen lähti kesken lukion taistelemaan Suomen sisällissotaan, nousi 56-vuotiaana presidentiksi, ja oli suosionsa huipulla, kun suomalaisia alkoi muuttaa pois Suomesta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Urho Kekkonen syntyy ja kasvaa lapsesta nuorukaiseksi venäläisessä Suomessa. Joulukuussa 1917 17-vuotias Urho Kekkonen kirjoittaa päiväkirjaansa:  “Hurrei! Suomi Itsenäinen! Se on jotain!”Seuraavana vuonna Kekkonen jättää lukion kesken. Suomessa syttyy verinen sisällissota, ja Kekkonen liittyy valkoisten joukkoihin. Hän lähtee sotaan suoraan lukiosta, kesken latinan tunnin. "Ja sitä kun ajattelee, niin 17-vuotias poika on todella, todella nuori, ja sitten ollaan ase kädessä... Ja hänhän koki ja näki traagisia asioita sisällissodan aikana", sanoo historiantutkija Kati Katajisto. Valkoiset voittavat sodan ja Kekkonenkin osallistuu valkoisten voitonparaatiin Helsingissä toukokuussa 1918. Sen jälkeen hän matkustaa 150 kilometriä itään Hamina

Isoviha on yksi Suomen historian synkimmistä vaiheista, joka vaati kymmeniä tuhansia uhreja. Kolme sataa vuotta sitten, eritoten Pohjanmaalla, tehtyjä hirmutöitä voidaan nykyisin verrata jopa kansanmurhaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Isoviha kesti seitsemisen vuotta, paikasta riippuen, ja päättyi Uudenkaupungin rauhaan 300 vuotta sitten vuonna 1721. – ”Isostavihasta puhuttaessa voidaan sanoa, että kyse on Suomen historian katastrofista”, sanoo professori Kustaa H.J. Vilkuna, joka on kirjoittanut kaksi isoavihaa käsittelevää kirjaa Viha ja Paholaisen sota.Isonvihan aikana venäläiset olivat miehittäneet Suomen. Tsaari Pietari Suuri oli antanut miehittäjille ikään kuin vapaat kädet tuhota ja autioittaa maa. Kiduttamisella ja hirmutöillä ei tuntunut olevan minkäänlaisia rajoja, ja venäläismiehittäjät tekivät hirmutöitään varsinkin Pohjois-Pohjanmaalla. Ihmisiä kidutettiin raa’asti, maita ja tiloja poltettiin ja lapsia siepattiin orjiksi Venäjälle. Samoista rikoksista voitaisiin nykyaikana tuomi

Millaista oli tulla kaapista 50 vuotta sitten? Siitä kertoo 74-vuotias Anders. Hän myös valottaa sateenkaariseniorikodin arkea. Lisäksi juontajat iloittelevat mahdollisilla tulevaisuudenkuvilla. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Jakson vieraana on 74-vuotias Anders, joka kertoo siitä, millaista on muuttaa asumaan sateenkaaren alle – eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattuun seniorikotiin. Tukholmassa sijaitseva, vuonna 2013 perustettu Regnbågen seniorboende kertoo olevansa Euroopan ensimmäinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattu seniorikoti. Maiju ja Laura pääsevät kyläilemään paikan päälle ja kuulemaan Andersilta siitä, millaista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen elämä on ollut vuosikymmenten varrella. Ruotsissa on ollut Suomea avoimempi lainsäädäntö, ja Suomesta muutti suuren muuttoaallon matkassa Ruotsiin monia HBTQI-ihmisiä. He alkavat nyt ikääntyä. Maiju pohtii, onko hänkin tällainen sateenkaaripakolainen, mutta Laura suhtautuu ajatukseen hieman epäillen. Tarvitset

15-vuotias Lou on avoimesti ickebinär myös koulussa. Maijun ja Lauran nuoruudessa kaikki pysyivät visusti kaapissa. Miten koulumaailma on muuttunut? Onko todellisuus yhtä hyvä kuin laki vaatii? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lou on ickebinär ja juuri aloittanut musiikkilukion. Maiju ja Laura tapaavat hänet Göteborgissa ja pääsevät kuulemaan, millaista Ruotsin koulumaailmassa tänä päivänä on. Juontajakaksikko myös ruotii, miten ilmapiiri koulussa on muuttunut vuosien saatossa. Ruotsin opetussuunnitelman mukaan ketään ei saa syrjiä koulussa, ja lain mukaan koulun tulee aktiivisesti edistää yhdenvertaisuutta. Laajan kyselyn mukaan kuitenkin kolmasosa ruotsalaisista teini-ikäisistä vastaajista koki, että heidän pitää piilotella koulussa hbtqi-identiteettiään. Maiju ja Laura pohtivat, miten koulua tulisi kehittää, jotta kaikilla olisi hyvä olla. Saamme kuulla myös Loun mielipiteen aiheesta. Jaksossa kuulemme myös pätkän Loun itse tekemästä kappaleesta In a Year From Now. Kappale käsittelee Lou

Jakson vieras, rap-artisti ja transnainen Mandy Rich kertoo, mikä voima sanoilla voi olla. Lisäksi pohdimme HBTQI-sanastoa ja termien eri merkityksiä. Luvassa myös hinttari- ja marsutarinat! Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Tässä jaksossa Laura ja Maiju tapaavat Tukholmasta kotoisin olevan rap-artistin Mandy Richin. Mandy on kertonut transsukupuolisuudestaan ensimmäistä kertaa 30-vuotiaana, ja musiikissaan hän sanoittaa omia kokemuksiaan. Mandy kertoo, mitä hänen mielestään ihmisten pitäisi ajatella, kun he tapaavat uusia ihmisiä. Lisäksi hän puhuu siitä, miltä väärinsukupuolittaminen tuntuu. Väärinsukupuolittaminen tarkoittaa sitä, että ihminen nähdään sukupuoleltaan sellaisena, mitä hän ei ole. Hän ei silloin tule nähdyksi omana itsenään. Lauralla ja Maijulla menee välillä sormi suuhun heidän pohtiessaan koukeroisia hbtqi-termejä. Entä kuka on queer – ja mitä se oikestaan edes tarkoittaa? Lisäksi Maiju kertoo hinttaritarinan, jonka Laura on kuullut varmaan jo ainakin sata kertaa. Laura puolesta

Sarjan ensimmäisessä jaksossa käsitellään kaapista tulemisen niin vapauttavia, ihania kuin rankkojakin puolia. Lisäksi mietitään, kenet pitää hyväksyä ja miksi. Hyväksytäänkö heterot? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Sarjan juontajat, Maiju ja Laura, kertovat omat ikimuistoisimmat kaapistatulotarinansa ja keskustelevat silloisesta tunteiden mylläkästä. Lisäksi omat kaapistatulotarinansa jakavat 32-vuotias Juri Skånesta sekä 19-vuotias Isaac Göteborgista. Jaksossa pohditaan muun muassa sitä, miksi kaapista pitää tulla miljoonia kertoja, miten vähemmistöstressi näkyy arkipäivässä – ja kysytään, kuka täällä oikein hyväksyy ja kenet. Entä kuka on heteron näköinen, Maiju vai Laura? Ja kuka asuisi marsun kanssa, jos lapset saisivat päättää? Se selviää tässä jaksossa! Tarvitsetko apua tai tukea HBTQI-kysymyksissä? Muun muassa RFSL tarjoaa neuvontaa ja tukea. Jakson lähteitä: FRA, European Union for Fundamental Rights (2020). A long way to go for lbtqi equality. Jaskari, O. (2020). Vähemmistöstres

Kun oma tausta, suomalaisuus, on lapsuuden trauman takana. Timo Järpeskog joutui jo ala-asteella oppilaiden ja opettajien silmätikuksi. Hän koki kouluikäisenä myös seksuaalista väkivaltaa. Vuosikymmeniä kestänyt ulkopuolisuuden tunne ja pelko loppuivat, kun Järpeskog pääsi traumaterapiaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Timo Järpeskog on terapeutti, joka on aikuisena läpikäynyt oman traumaterapian. Järpeskog uskoo, että hänen lapsuudessa kokemansa trauma perustuu paljolti hänen suomalaiseen taustaansa. Oppilaat ja opettajat kiusasivat, haukkuivat finnjäveliksi ja vähättelivät. Hän joutui kokemaan myös fyysistä sekä seksuaalista väkivaltaa. Yksinäisyys, arvottomuuden sekä ulkopuolisuuden tunne siivittävät ihan kaikkea. "Heräsin yhtenä aamuna ja kroppa ei liikkunut mihinkään, tuntui ihan kuin minulla olisi ollut sellainen musta paino päällä. Olin silloin 11-vuotias." Timo Järpeskogin lapsuuteen ja nuoruuteen mahtuu lukuisia painajaismaisia muistoja, jotka vaikuttivat pitkälle aikuisikään. Hä

Nuoruusiän kaverisuhteisiin pesiytyneet ikävät muistot saattavat tulla mieleen, kun yrittää solmia uusia tuttavuuksia aikuisena. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kun Ina Niiniketo muutti 21-vuotiaana Helsingistä Tukholmaan miehensä kanssa, hän tunsi ensimmäistä kertaa elämässään olevansa yksin, vailla ystäviä, parisuhteestaan huolimatta. Eveliina Suominen taas tunsi ennen Ruotsiin muuttoaan poikkeavansa sinkkuna kaveriporukastaan, jossa usea oli perheen perustamisvaiheessa. Molemmat ovat tehneet harppauksen tuntemattomaan ja solmineet uusia ystävyyssuhteita aikuisena. Ina Niinisalo perusti kuusi vuotta sitten Tukholman Suomitytöt -Facebook-ryhmän luodakseen yhteisön, jossa uusia kaverisuhteita voi syntyä. Eveliina Suominen on ryhmän jäsen ja löytänyt sen kautta ystäviä. Kipupiste -ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen terapeutti Pirita Jaaksi. TuottajaVirpi Inkerivirpi.inkeri@sverigeradio.se

"Jos en voi hyvin ja mene eteenpäin, eksäni voittaa". Terapeutti Pirita Jaaksi tapaa Jaanan, joka lähti väkivaltaisesta suhteesta. Väkivalta tuli suhteeseen hiljaa hiipien. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Länsi-Ruotsissa asuva Jaana muutti kahden vuoden seurustelun jälkeen yhteen partnerinsa kanssa. Väkivalta tuli suhteeseen hiljaa hiipien, mies kontrolloi alinomaa soittamalla, milloin Jaana tulee kotiin, ja rajoitti Jaanan menoa ystävien ja jopa lasten kanssa. Sitten alkoivat tönimiset, lyöminen ja muut väkivaltaiset teot. Väkivalta muutti suhteen edetessä muotoaan. Mikä johti lopulta siihen, että Jaana päätti jättää miehen, joka pahoinpiteli häntä, ja mikä auttoi Jaanaa rakentamaan elämäänsä ja luottamusta muihin ihmisiin uudelleen? Jaanan nimi on muutettu. Kipupiste haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Tarvitsetko apua tai tukea? Kvinnofridslinjeniin voi soittaa nimettömänä, eikä siitä tule merkintää puhelinlaskuun. Uhrin lisäksi soittaja voi olla myös huolest

Jannica Niklasson erosi miehestään kymmenen vuoden avioliiton jälkeen. Nyt hänellä on selkeämmät rajat ja prioriteetit. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kipupiste haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Syksyn ensimmäisessä jaksossa juontaja, terapeutti Pirita Jaaksi tapaa Jannica Niklassonin, jonka kanssa hän keskustelee erosta, lasten tukemisesta eroprosessin keskellä ja siitä, mitä hyvää ero lopuksi toi Jannican elämään. "Kaikki oli tosi täydellistä, mutta elin jonkun toisen unelmaa. Mulla oli sellainen tyhjyyden tunne. Näyttää todella hienolta, mutta minulla ei ole sisällä mitään", Jannica Niklasson kertoo hetkestä, kun hän vietti 30-vuotisjuhliaan rivitalossa, hyvännäköisen miehen vaimona ja kahden lapsen äitinä, ystävien ympäröimänä.  Pari kuukautta myöhemmin pari erosi Jannican aloitteesta. Nyt hän elää omannäköisensä elämää. Tuottaja Heidi Herrmannheidi.herrmann@sverigesradio.se

Hannat pohtivat, ovatko Suomi ja Ruotsi erilaisuuksista huolimatta lähestymässä toisiaan lapsiperheiden arjen suhteen. Viimeisessä jaksossa Hannat myös huomaavat olevansa juuri tyypillisiä suomalaisia ja ruotsalaisia vanhempia. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Ruotsissa lähes joka toinen avioliitto päätyy eroon, Suomessa vähän harvempi. Millaisia odotuksia isään ja äitiin kohdistuu ja mihin päätyvät lapset? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vieraat:Angela Ahola, Ruotsissa asuva vanhempiTuomas Rajala, Suomessa asuva vanhempiJani Turunen, Södertörnin korkeakoulun yhteiskuntatieteiden lehtoriKuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Suomalaisvanhemmat auttavat oppilaita enemmän läksyissä kuin ruotsalaiset, sanoo Ruotsissa opettava opettaja. Oppilaissa ja vanhemmissa aavan meren eri puolilla on eroa. Johtuuko se siitä, että suomalainen koulu on hitaasti kääntyvä laiva, kun taas Ruotsissa poliittiset aallot ovat vaihtaneet koulun kurssia useasti? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vieraat:Ida Prax, Ruotsissa asuva vanhempiGabriel Heller-Sahlgren, tutkija ja kirjailija, Institutet för näringslivsforskning, London School of Economics Harri Saramola, rehtori, Tuusulan kuntaAnn-Sofie Kunell, opettaja, VästeråsKuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Ruotsia ja Suomea pidetään tasa-arvoisuuden huippumaina, mutta kotityöt kaatuvat yhä suurilta osin naisten niskaan. Miksi puolisoiden on niin vaikea päästä yhteysymmärrykseen kotitöiden jakamisesta? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vieraat: Tommi Pajala, Suomessa asuva vanhempiFanny Ambjörnsson, Tukholman yliopiston sukupuolitutkimuksen professoriJohanna Närvi, Sosiaalipolitiikan erikoistutkija, Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL  Kuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Suomessa on perinteisesti opetettu lapsia tottelemaan, mutta asetelma on muuttumassa, sillä monet kovassa kurissa kasvaneet vanhemmat eivät halua samaa omille lapsilleen. Ruotsissa sen sijaan lasten kanssa neuvotellaan pidempään ja lapsilta pyydetään asioita. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vieraat: Sanna Putila, Ruotsista Suomeen muuttanut vanhempi Markus Lyyra, Ruotsissa ja Suomessa asuva vanhempi Louise Hallin, psykoterapeutti Jari Sinkkonen, lasten psykiatriKuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Suomalaiset miehet ottavat vanhempainvapaasta vain kymmenesosan ja moni jättää senkin käyttämättä. Ruotsissa samassa tilanteessa oltiin parikymmentä vuotta sitten. Mistä tämä johtuu? Eivätkö suomalaiset äidit anna isille tilaa vai pitäisikö Suomessa ottaa oppia ruotsalaisilta työnantajilta? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vieraat: Sanna Putila, Ruotsista Suomeen muuttanut vanhempi Markus Lyyra, Suomessa ja Ruotsissa asuva vanhempiAnnika Saarikko, Suomen keskustapuolueen puheenjohtaja ja tiede- ja kulttuuriministeriLi Andersson, Suomen vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeriPhilip Hwang, Göteborgin yliopiston psykologian professoriKuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Kauden viimeisessä jaksossa Anni ja Pamela kertovat kuulijatarinan, jossa salsapari joutui seksuaalisen painostuksen kohteeksi. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lisäksi kuulemme jo viimekaudelta tutut ”kauden nopeet mokat”, eli mokatykitystä luvassa!  Ont i Gurkan avslutar denna säsong med en fanfar av snabba språkmissar. finska@sverigesradio.se

Tällä kertaa etsitään isäpapan pudonneita sukukalleuksia koko perheen voimin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lisäksi kysellään, löytyisikö tavaratalosta sopivaa paikkaa virkistäville nokkaunille. finska@sverigesradio.se