Sisuradion Sarjat

Linda-Maria Raninen eli Mercedes on suomalainen rap-tähti ja kirjailija, jolla on takanaan rankka menneisyys. Raninen eli teini-iässä vuosia päihteitä käyttävien romaninuorten jengissä Helsingissä. Nyt hän haluaa nostaa esille syrjäytyneiden romaninuorten ongelmia. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Linda-Maria Raninen julkaisi ensimmäisen rap-levynsä viisi vuotta sitten nimellä Mercedes Bentso. Lauluissa käsiteltiin nuorten naisten elämää väkivallan keskellä.Ranisen raptekstit kertovat hänen omasta nuoruudestaan päihteitä käyttävien romaninuorten jengissä. Lauluissa puhutaan väkivallasta, raiskauksista ja naisten alistamisesta.Raninen on myös tunnettu yhteiskunnallinen keskustelija ja hän on julkaissut useita kirjoja ja kirjoittaa myös kolumneja.Ranisen mielestä päihteitä käyttävät ja rikoskierteeseen ajautuneet nuoret on Suomessa unohdettu, ja hän haluaa herättää keskustelua heidän asemastaan.Nykyään 29-vuotiaana Raninen haluaa kuitenkin katsoa tulevaisuuteen ja puhua muistakin aiheista. Tätä all

Minkälaista oli tulla mukaan politiikkaan untuvikkona 70-luvun Suomessa? Minkälainen on nainen, joka nousi Suomen ja koko Euroopan ensimmäisenä naisena maansa puolustusministeriksi ja yhtenä ensimmäisistä naisista presidenttiehdokkaaksi? Miltä tuntuu katsoa kuolemaa silmästä silmään? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Elisabeth Rehn on suomalainen politiikan uranuurtaja ja ihmisoikeustaistelija.Hän nousi Suomessa ensimmäisenä naisena puolustusministeriksi vuonna 1990 ja oli vuoden 1994 presidentinvaaleissa toinen nainen, joka on koskaan noussut Suomessa presidenttiehdokkaaksi. Poliittisen uransa jälkeen Elisabeth Rehn teki toisen uran ihmisoikeustaistelijana. Hän on YK:n palveluksessa kiertänyt maailman kriisialueita ja nostanut esille naisten ja lasten asemaa.Rehn halusi vaikuttaa maailmaan jo pikkutyttönä ja toimi ns. pikkulottana Suomessa sodan aikana toimineen naisten maanpuolustusjärjestö Lotta Svärdin riveissä.Nykyään 87-vuotias Elisabeth Rehn viettää eläkepäiviä Kirkkonummella, mutta kantaa

2000-luku on tuonut maailmaan aivan uuden ammattikunnan, sosiaalisen median vaikuttajat. Uranuurtajana ovat olleet nuoret naiset. Suomessa yksi suurimmista sosiaalisen median tähdistä on 30-vuotias Sini "Papananaama" Laitinen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Helsinkiläinen Sini Laitinen tunnetaan sosiaalisessa mediassa nimillä Papananaama ja Nastynapalm. Hän on yksi Suomen suosituimpia sosiaalisen median tähtiä, jolla on 150 000 seuraajaa Youtube-videopalvelussa.Sini Laitinen nousi sosiaalisen median tähdeksi yhdeksän vuotta sitten, kun hän julkaisi youtube-videon "Suomen kielen junttius", jossa parodioidaan suomalaisten tapaa ääntää englantia.Ensimmäisen videonsa Laitinen julkaisi vain 12-vuotiaana ja nykyään hän tienaa leipänsä pääosin sosiaalisen median sisällöillä.Sini Laitisen mielestä uusi ala ei ole saanut tarpeeksi arvostusta:"Jotenkin aina naisten tekemisiä vähätellään ja arvostellaan ja pidetään semmoisena pikkutyttöjen leikkikenttänä."Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

Teknologia-ala on yhä miesten valtakuntaa. Joensuulainen Milja Köpsi haluaa oman esimerkkinsä avulla kannustaa naisia teknologian pariin. Köpsi vaihtoi alaa kuusi vuotta sitten ja on noussut nopeasti yhdeksi Suomen merkittävimmistä teknologia-alan vaikuttajista ilman alan koulutusta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vuonna 2021 vain vajaa viidennes EU:n ICT-alan asiantuntijoista oli naisia. Samaan aikaan työvoiman tarve alalla kasvaa koko ajan.Milja Köpsi haluaa houkutella naisia teknologian pariin. Hän on kehittänyt kansainvälisesti palkitun Mimmit koodaa -hankkeen, jossa kannustetaan naisia alalle.Köpsi on itse esimerkki alanvaihtajasta. Hän työskenteli vielä kuusi vuotta sitten aivan toisella alalla, eikä ole opiskellut päivääkään tietotekniikkaa. Nykyään häntä pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä teknologia-alan vaikuttajista.Köpsin nuoruudessa tyttöjä ei kannustettu tietotekniikan pariin. Hän ei koulussa päässyt ATK-kurssille, koska halukkaita oli enemmän kuin paikkoja:"Opettaja sanoi, e

Pekka Kenttälä vetää yhteen kuluneen vaalikauden merkittävimmät käännekohdat ja päätökset. Södertörnin korkeakoulussa työskentelevä valtiotieteilijä Jaakko Turunen kommentoi ohjelmassa vaalikauteen mahtuneita muutoksia. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Itämeressä tiivistyy monta asiaa. Se on nautinnon ja mielihyvän meri. Se on kuitenkin yksi maailman saastuneimmista meristä ja kamppailee ilmastonmuutoksien kourissa. Samaan aikaan Itämerellä on näkyvä osa maailman politiikan pelikentällä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. ”Nyt on tullut uusi tunne, kun äitini kuoli. Suomessa käyminen jää vähemmälle, mutta paljon ajattelen Suomesta, että se on minun äidinmaa ja äidinkieli. Nyt uusi ajatus on, että Itämeri on minun äiti. Meri pitää minua hyvänä ja sanat eivät riitä kuvaamaan sitä, mitä merellä ja meren äärellä oleminen antaa.” Näin kuvailee tuntemuksiaan tukholmalainen valokuvaaja Erja Lempinen, jolla Itämeri on ikään kuin veressä. Hän on kasvanut meren tuntumassa Suomen Loviisassa ja purjehtinut vuosikymmeniä Itämerellä.Itämerta kutsutaan heikoksi potilaaksi, jolla on monia perussairauksia. Se kärsii ennen kaikkea rehevöitymisestä ja siitä johtuvasta hapenpuutteessa. Ilmastonmuutokset kiihdyttävät entisestään rehevöitymisongelmaa.Uusi tutkimus sel

Itämeressä tiivistyy monta asiaa. Se on nautinnon ja mielihyvän meri. Se on kuitenkin yksi maailman saastuneimmista meristä ja kamppailee ilmastonmuutoksien kourissa. Samaan aikaan Itämerellä on näkyvä osa maailman politiikan pelikentällä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. ”Nyt on tullut uusi tunne, kun äitini kuoli. Suomessa käyminen jää vähemmälle, mutta paljon ajattelen Suomesta, että se on minun äidinmaa ja äidinkieli. Nyt uusi ajatus on, että Itämeri on minun äiti. Meri pitää minua hyvänä ja sanat eivät riitä kuvaamaan sitä, mitä merellä ja meren äärellä oleminen antaa.” Näin kuvailee tuntemuksiaan tukholmalainen valokuvaaja Erja Lempinen, jolla Itämeri on ikään kuin veressä. Hän on kasvanut meren tuntumassa Suomen Loviisassa ja purjehtinut vuosikymmeniä Itämerellä.Itämerta kutsutaan heikoksi potilaaksi, jolla on monia perussairauksia. Se kärsii ennen kaikkea rehevöitymisestä ja siitä johtuvasta hapenpuutteessa. Ilmastonmuutokset kiihdyttävät entisestään rehevöitymisongelmaa.Uusi tutkimus sel

Yritykset investoivat miljardeja Pohjois-Ruotsiin. Työpaikkoja riittää, mutta työntekijöistä on huutava pula. "Se on sellainen industriell boom. Se on vähä sama juttu kun meidän vanhemmat tulivat tänne 50 vuotta sitten työn takia", sanoo Helsingborgista Skellefteåån muuttanut Léa Montin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Monet yritykset investoivat miljardeja Pohjois-Ruotsin hankkeisiin, mutta työntekijöistä on pulaa.Miljardien kruunujen arvoisia projekteja on käynnissä monilla paikkakunnilla Uumajan ja Kiirunan välillä, ja yrityskartalta löytyy suuria teollisuusnimiä kuten LKAB, Svevind, H2 Green Steel, SSAB ja Vattenfall."Vaikea sanoa, kuinka se tulee muuttumaan, mutta ainakin se on varma että täällä tulee muuttumaan asiat", sanoo seudulla syntynyt ja kasvanut konsultti Markus Fältö Kangastie.Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022."Det är en industriell boom, och det liknar det som våra föräldrar upplevde för 50 år sen när de flyttade från Finland till Sverige

Vanheneminen saattaa tuoda mukanaan sairauksia tai yksinäisyyttä. Ihminen tulee myös riippuvaisemmaksi toisten avusta, ja se on monille vaikea paikka. Ohjelma etsii vastausta siihen, miten ikääntymiseen kannattaa suhtautua. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Tapaamme neljä ruotsinsuomalaista ikäihmistä, jotka kertovat ajatuksiaan arjestaan ja vanhenemisesta.Sundsvallilainen Matti Kohtala on ensimmäistä kertaa elämässään joutunut turvautumaan kotiapuun sen jälkeen kun korona vei voimat jaloista ja käsistä. Ulkopuolinen apu tuntuu Matista oudolta.Söderhamnissa asuvat Veikko ja Maija Kallio pärjäävät arjessaan omin avuin, mutta tulevaisuudessa huolestuttavat ruotsin kielen menettämisen ja puolison kuoleman pelko.Myös Eija Nordström Haglund asuu Söderhamnissa. Hän työskenteli vuosia muun muassa vanhustenhuollossa johtotehtävissä. Eija sai neuvon alkaa valmistautua vanhuuteen hyvissä ajoin."Minua neuvottiin, että ala ajatella vanhuuden päiviäsi ensimmäisenä työpäivänäsi", Eija kertoo.Ohjelma on osa Sver

Suomen kielen opetusta tarjotaan Ruotsin peruskoulussa nykyään myös lapsille, jotka opettelevat kielen alkeita. Mutta voiko kielen oppia, jos opetusta on tunti viikossa? Samoilla tunneilla vasta-alkajien kanssa ovat välillä oppilaat, jotka ovat puhuneet suomea koko elämänsä miten heille käy? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. "Äiti sanoo, että minun pitää osata suomea, jos isä unohtaa ruotsin kielen kun hänestä tulee vanha", kertoo 10-vuotias Harri Winthersén, joka opiskelee suomen kielen alkeita Rialan koulussa Norrtäljen kunnassa.Käymme Harrin ja hänen kanssaan suomea opiskelevan 9-vuotiaan Virpi Sipisen oppitunnilla, jossa tehdään suomen kielen koetta opettaja Cathrin Peakerin johdolla.Ohjelmassa tutustutaan myös Rotkon perheeseen Norrtäljen Hallstavikistä."Tulen unohtamaan suomen kun muutan kotoa", sanoo 9-vuotias Simon Rotko.Simonin perheessä puhutaan suomea jo kolmannessa polvessa, mutta miltä näyttää tulevaisuus, kun koulussa ei ole helppo saada tukea kielen kehitykseen?Ohjelma on osa Sveri

Yhteiskunnan palvelut siirtyvät internetiin, mutta sadat tuhannet ihmiset eivät pysy kehityksen perässä. Ruotsissa on noin 600 000 digitaalisesti syrjäytynyttä. "Vanhat ihmiset ei pysy mukana", sanoo 80-vuotias Anneli Sassi. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Digitaalista kehitystä seuraavan yleishyödyllisen säätiön, Internetstiftelsenin mukaan yli 40 % 1920- ja 1930-luvuilla syntyneistä ei käytä internetiä.Yksi heistä on 90-vuotias Aune Ojala Norrköpingistä. Säätiön määritelmän mukaan näkövammainen Aune on digitaalisesti syrjäytynyt, sillä hän ei käytä internetiä koskaan."Olisin varmasti mennyt kurssille ja haluaisin käyttää tietokonetta, mutta nyt se on myöhäistä", Aune Ojala sanoo.Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022.När samhällsservicen flyttar till internet är det hundratusentals människor som inte följer med. I Sverige beräknas 600 000 människor leva i digitalt utanförskap. "Äldre hänger inte med", säger 80-åriga Anneli Sassi. Aune Ojala, 90 år, berättar

Ukrainan sodan myötä maanpuolustus on noussut yhdeksi kuumimmista puheenaiheista Ruotsissa ja Suomessa mutta löytyykö täältä tahtoa puolustaa omaa maata? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Mitä ajattelevat Ruotsin ja Suomen maanpuolustuskyvystä ruotsinsuomalainen ammattisotilas Stefan Huenul Peltonen, everstiluutnantti Joakim Paasikivi ja Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen?"Kun ruotsalaiset varusmiehet puhuivat viikonlopusta ja tytöistä, puhuivat suomalaiset varusmiehet viikonlopusta, tytöistä ja siitä, kun isoisä taisteli Syvärillä", kertoo Joakim Paasikivi omasta kokemuksestaan armeija-ajalta."Koen että maanpuolustus on lähempänä sydäntä Suomessa kuin Ruotsissa, koska siihen on vaadittu suuria uhrauksia, toteaa ruotsinsuomalainen ammattisotilas Stefan Huenul Peltonen.Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022.I samband med kriget i Ukraina har försvarsfrågorna blivit ett hett samtalsämne även i Sverige, men hur villiga är svenskarna att fö

Suurten muuttovuosien aikana ruotsalaisiin kouluihin ilmestyi valtava määrä lapsia, jotka eivät osanneet ruotsia. Jotkut lapsista eivät uskaltaneet edes puhua koulussa, ja vain istuivat pulpettien ääressä ja katselivat hiljaa seinille, kun toiset tekivät tehtäviä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kesällä 1969 Risto Vikmanin vanhemmat pohtivat, mitä he voisivat tehdä. Perheeseen kuuluu kuusi lasta, eikä heidän pieni viljelymaansa riitä perheen elättämiseen. Vikmanin perheen sukulaisia on jo lähtenyt Pohjanlahden yli etsimään onnea, ja Riston äiti ja isä tekevät päätöksen: on aika muuttaa Ruotsiin.“Ei kai ne muuta kuin vain muutama viikko ennen, että nyt muutetaan. Ei minulla ainakaan ollut muistikuvaa, että olisivat sitä ennen puhuneet että muutetaanko vai ei”, sanoo Risto Vikman.Riston perhe pakkaa auton täyteen tavaroita ja lapsia, ja yhtenä kesäiltana he lähtevät. Laiva vie heidät Ruotsiin, ja uusi koti löytyy Köpingistä, mistä Riston isä on saanut töitä.Pari viikkoa muuton jälkeen 13-vuotias R

Ilo ja mielihyvä auttavat pääsemään tavoitteisiin. Nu har vi kommit till mållinjen i serien Coachen Aicha kohti onnistumista. Vi har undersökt ditt varför, identifierat blockeringar, övervunnit dem, vi har pratat om självvärdet, jobbat med den inre kritikern och motståndet i sluttampen. Nu är det dags att hitta lusten och glädjen som tar dig framåt. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Gör lista på allt lustfullt du gillar att göra som kan hjälpa dig mot målet. Fundera också på varför du tycker det är kul. Kom ihåg att i strävan mot dina mål är det oerhört viktigt att fokusera på processen, vara i nuet och inte fastna i när, var och hur ska jag nå målet. När du är i nuet kan du påverka dina tankar och styra båten åt rätt riktning, säger livscoachen Aicha Gaye. Resan ska vara rolig, kom ihåg det.Musikern, konstnären och Florence Valentin-bandets frontman och sångare Love Antell gästar programmet Coachen Aicha – kohti onnistumista och berättar hur den finlandssvenska och den sverigefinska kulturen påv

Kohti tavoitteita vastoinkäymisistä huolimatta. Motstånd och hinder är en del av resan mot målen, det kan faktiskt stärka oss, om vi vill det. Vi behöver inte se motstånd som något negativt eller ens uppleva rädslor kring det. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Hur möter du motstånd i strävan mot dina mål och framförallt när du är så nära? Fortsätter du resan framåt eller byter du spår? Hur reagerar du? Blir du rädd, låst eller får du mer energi av motstånd? Motstånd och hinder är en del av resan mot målen, det kan faktiskt stärka oss – om vi vill det. Man kan också lära sig något nytt av motstånd, säger livscoachen Aicha Gaye.Hiphop-artisten Näääk (Matar Henrikki Samba) gästar programmet Coachen Aicha – kohti onnistumista och berättar om vad som hände under coronapandemin, då i stort sett alla musikevenemang försvann. Musiken har varit en stor del av hans liv sedan tonåren och format honom. Att inte kunna utöva sitt yrke pga. pandemin kändes förlamande till en början. Efter ett tag bestämde han si

Den inre kritikern den otrevliga rösten. Jokaisella on sisäinen kriitikko, joka ajoittain pistää epäilemään omia kykyjään. Se on kuin epämukava seuralainen, joka vähättelee ja kyseenalaistaa taitojasi. Sisäinen kriitikko iskee heikoimpiin kohtiin ja saattaa vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista ja toiveiden täyttymystä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Den inre kritikern – den otrevliga röstenVi har alla en inre kritiker inom oss som är negativ och en otrevlig röst. Den kan göra sig hörd när vi är på väg att uppnå våra mål. Din inre kritiker kan få dig att tvivla på din egen duglighet, kompetens och ifrågasätta dina livsval. Det kan innebära att det blir mycket svårare för dig att nå dina mål och drömmar.Manusförfattaren Kirsi Vikman har under flera decennier kämpat mot sin inre kritiker. Hon har ifrågasatt sitt skrivande och sin förmåga att utrycka sig på svenska. Efter flera års kamp har hon hittat sättet att hantera sin inre kritiker och har accepterat dess existens.Kirsi Vikman har bland ann

När självvärdet sviktar. Itsetunto on tiedollinen ja elämyksellinen kokemus itsestämme, se on tietoisuus omasta arvosta. Hyvä itsetunto on sitä, että kokee olevansa arvokas ja hyväksytty sellaisena kuin on. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. När självvärdet sviktarSjälvvärdet är det värde vi lägger på oss själva både tanke- och känslomässigt.Lågt självvärde kan vara en stor anledning som kan hålla dig tillbaka eller begränsa dig på många sätt. Det kan leda till andra problem, stora som små, till exempel svårigheter att inleda eller upprätthålla sunda relationer med andra människor. Det kan också leda till att man ger upp sina mål som man har satt upp.”Acceptera mindre bra sidor, dina brister, utan att döma. I grunden är du bra och tillräcklig”, tipsar livscoachen Aicha Gaye. Livscoachen Aicha Gaye samtalar med psykologen och författaren Angela Ahola om självvärdets påverkan i fjärde avsnitt i serien Coachen Aicha – kohti onnistumista. Ahola är aktuell med boken ”Hundra dejter” som hon skrev efter s

Hur övervinner man inre blockeringar? Sisäiset esteet saattavat katkaista tavoitteeseen pääsyn varsinkin, jos itse ikään kuin ruokkii niitä. Sisäiset jumiutumat kumpuavat usein pelkästä ajatuksesta, josta muodostuu mielipide ja lopulta rajoittava ajatusmalli. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Hur övervinner man inre blockeringar?I livet kan vi ha blockeringar som hindrar oss från att nå våra mål. Blockeringar blir stärkta när du stödjer dem. Ofta kan dina blockeringar reflektera det perspektiv du har om din verklighet. Men en gång i tiden så har de endast varit en idé, som blir åsikter och därefter formas till begränsande övertygelser. Detta blir då utifrån ditt perspektiv. Vad händer om du skulle börja ifrågasätta dessa övertygelser?Coachen Aicha – kohti onnistumista är en poddserie om motivation, mod och att övervinna sina rädslor. I tredje avsnittet möter livscoachen Aicha Gaye programledaren Mark Levengood och diskuterar temat ” Hur övervinner man inre blockeringar?”Mark Levengood har jobbat i

Vad håller dig tillbaka från det du vill uppnå? Tie tavoitteisiin saattaa katketa sisäisten jumiutumien takia. Sen takia onkin hyvä tunnistaa seikat, jotka aiheuttavat paikalleen jäämisen. Joskus laitamme itse kapuloita rattaisiin, joskus taas sisäiset jumiutumat saattavat olla piilevinä alitajunnassa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vad håller dig tillbaka från det du vill uppnå? Du kanske vill börja studera, byta jobb eller starta eget men upplever att någonting blockerar dig från detta.För att kunna uppnå dina mål så behöver du också identifiera dina blockeringar, det som håller dig tillbaka och begränsar övertygelser. Ibland är det vi själva som sätter käppar i hjulen för oss, i andra fall ligger det utanför oss. Blockeringar kan även ligga dolt i det undermedvetna berättar livscoachen Aicha Gaye.Printdesignern Suvi Järvelin jobbar sedan några år tillbaka på H&M i Stockholm. Hennes väg till designeryrket har kantats av tvivel och dåligt självförtroende. Hon växte upp i ett konstnärshem&n

Vad är ditt varför? Omien tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää pohtia, onko saavutusten kohde todellakin sitä, mitä haluaa. Ohjelmassa elämänvalmentaja Aicha Gaye tapaa tanssija, koreografi ja teatterinjohtaja Jukka Korven, joka kertoo, miten ja milloin hänelle selkiintyi uravalinta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vad är ditt "varför”?För att få klarhet vad ditt mål är så är det viktigt att förstå varför  du har just detta mål? Att förstå varför du vill göra det du gör kommer att hjälpa dig behålla motivationen uppe, det blir din drivkraft framåt.Jukka Korpi har under flera decennier varit verksam som dansare och koreograf i Sverige. Just nu arbetar han som teaterchef för sverigefinska Uusi Teatteri sedan flera år tillbaka. Jukka Korpi berättar i programmet när och hur han fick klarhet för sitt yrkesval, om motgångar samt vad hans drivkraft är. Han kommer från finska Kuortane i Österbotten och där var det väldigt sällsynt att en kille gick på danslektioner på 1980-talet. Miksi teet, sit