Sisuradion Sarjat

Tässä ohjelmassa palaamme urheilumuistoihin, jotka ovat saaneet katsojat ja selostajat sekoamaan riemusta, ja keskustelemme voittamisesta. Vieraina: Risto Pakarinen, Charlotte Kalla ja Teddy Lucic. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. "Hopeaa tulee, Ruotsi kultaa, Suomi hopeaa, ja Saksa pronssia, mahtavaa!" Suomen Ylen selostaja hehkuttaa Sotjin olympialaisissa vuonna 2014. Ruotsin Charlotte Kalla on juuri kirinyt Suomen ohi voittoon naisten viestin loppumetreillä. Oikeastaan kukaan ei harmittele, että Ruotsi voittaa, vaan suomalaiset iloitsevat hopeastaan. Tässä ohjelmassa Torniolaaksossa kasvanut Charlotte Kalla kertoo, miltä tuntui ylittää maaliviiva tuona hetkenä, ja mikä sai hänet kirimään uskomattomalla tavalla voittoon. Ohjelmassa keskustelemme myös siitä, miten juuri jääkiekossa Suomen ja Ruotsin vastakkainasettelu on ollut niin kovaa. Koko Suomi sekosi, kun Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruutensa vuonna 1995. Suomalaiset juhlivat villisti Helsingin ja Tuk

Palaamme vaikeisiin muistoihin ja epätoivoisiin urheiluhetkiin, ja keskustelemme häviämisestä. Vieraina: Jenni Hiirikoski, Risto Pakarinen ja Erkka Petäjä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Hiihtäjä Juha Mieto opetti suomalaiset häviämään, ja tavallaan häviämistä harjoitellaan paljon enemmän kuin voittamista. Silti tiettyjen häviöiden hyväksyminen ja unohtaminen on vaikeaa. – Vieläkin tulee mieleen asioita, jotka ovat tapahtuneet 18 vuotta sitten. Tiettyjä asioita ei unohda koskaan, sanoo entinen Suomen jalkapallomaajoukkueen pelaaja Erkka Petäjä. Petäjän mielestä häviämisen taito on tärkeä taito elämässä, myös urheilukenttien ulkopuolella. Jääkiekkoasiantuntija Risto Pakarinen on samaa mieltä. – Kun on kauan mukana, niin tulee sekä voittoja ja tappioita. Ne pitää kestää ja mennä eteenpäin. Häviämisestä ei tarvitse tykätä, mutta ei pitäisi ylistää huonoa häviämistä, sanoo Pakarinen. Ja joskus urheilijat pääsevät tappioista yli nopeammin kuin katsojat. Vuonna 2019 Suomi hävisi jääkiekon m

Kulttuuridokumentissa pohdintaa savupirtissä ja kuusen alla. Tutkimme suomalaismetsien laulu- ja loitsuperinnettä Alftan suomalaismetsissä, Taalainmaan, Gästrikelandin ja Gävleborgin rajamaastossa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Savunhajuisia loitsuja metsästä ja savupirtistä "Rollota rollota lakea myöten Torvesta sisällen – lakeisesta pihallen! Lauloi eräs akka savulle." Kun savolaiset tulivat 1500-1600-luvulla suomalaismetsiin, oli heillä mukanaan kirves, korpirukiin siemenviljat ja suuri määrä loitsuja ja lauluja. Metsäsuomalaisilla oli loitsu melkein kaikesta ja se tehtiin useimmiten Kalevalasta tuttuun runomittaan ja laulettiin perinteisillä sävelillä. Metsäsuomalaisilla meni jonkin aikaa paremmin kuin naapureillaan. Hyvinä vuosina oli korpiruissato valtaisa. Oppaina Alftassa: Museonjohtaja Maths Östberg ja suomalaismetsien loitsuista luennoiva laulutaiteilija Anna Fält. Toimittaja Kirsi Blomberg. Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

Kirjailija Väinö Linnan syntymästä on 100 vuotta. Hänen teoksensa Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla on käännetty kymmenille kielille. Niistä on myös tehty elokuvia, viimeisin vuonna 2017. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Juhlaohjelmassamme kuullaan Väinö Linnan ja Ragnar Lassinantin keskustelu vuodelta 1962 sekä tuoreet Panu Rajalan ja Yrjö Varpion haastattelut, kumpikin Linna-asiantuntijoita. Mukana myös ruotsinsuomalaisten lukijoiden mietteitä Linnasta. Väinö Linna onnistui muuttamaan suomalaisten näkemystä jatkosodasta romaanillaan Tuntematon sotilas, arvioi Linnan muistelmateoksen Päivä on tehnyt kierroksensa toimittanut kirjailija ja tutkija Panu Rajala. Suhteet Ruotsiin olivat Linnalle tärkeät, hänen kirjojaan luettiin paljon täällä, tietää kirjailijan elämäkerran kirjoittanut kirjallisuusprofessori emeritus Yrjö Varpio, joka tunsi Väinö Linnan henkilökohtaisesti.  "Ruotsissa hänellä oli myös tuttavia, esimerkiksi toimittaja, politikko ja myöhemmin maaherra Ragnar Lassin

Tyresöläinen Lauri Pihlajamaa (1932-2020) kuului ensimmäisiin ruotsinsuomalaisiin, joilla oli kuollessaan korona. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lauri Pihlajamaa oli monen ruotsinsuomalaisen tuntema pappi Keski-Ruotsissa ja myöhemmin Tukholman seudulla. Hän palveli 1975-1997 Eskilstunassa ja Torshällassa sekä myöhemmin Tyresössä, Öster-Haningessa ja Tukholmassa. Keski-Pohjanmaalta Vetelin kunnasta kotoisin ollut Pihlajamaa oli pappi, historioitsija, saksan harrastaja ja opettaja sekä perheenisä. Hän ehti elää yli 20 vuotta aktiivista elämää eläkkeellä ennen kohtalokasta maaliskuuta 2020. Lauri Pihlajamaata muistelevat tytär Kristiina Mellin, sisar Liisa Anjum sekä työtoverit Eila Kastu ja Maija Toivola. "Ensimmäiset muistot minulla on kotoa ja päiväkodista ja varsinkin, kun sinne käveltiin isän kanssa käsi kädessä", tytär Kristiina Mellin kertoo. "Hänellä oli vahva, vakaa ja turvallinen usko. Hän oli tietoinen siitä, mitä halusi ja uskalsi sanoa asiansa. Hänellä oli aina pilke silmäkulmassa",

Sinikka Guri (1939-2020) muutti teini-ikäisenä Pohjois-Savosta Maaningalta Solnaan Tukholman seudulle. Koronaa hän sairasti vanhainkodissa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Sinikka Guri ehti olla töissä muun muassa leipätehtaalla, siivoojana ja lasten päivähoitajana sekä vastasi omalta osaltaan perheensä arkirutiineista. Hän joutui muuttamaan dementian takia kotoaan alkuvuodesta 2020 – juuri ennen pandemian tuloa Ruotsiin. Sinikka Guria muistelevat ohjelmassa tytär Christina Guri Elmquist ja leski Heimo Pirhonen. "Kymmenes päivä huhtikuuta vanhainkodista tuli tieto, että hänellä oli korona ja viisi päivää myöhemmin hän nukkui pois", leski Heimo Pirhonen muistelee. Toimittajat: Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.se Maria Repitschmaria.repitsch@sverigesradio.se Loppumiksaus: Emilia Martin

Motalassa pitkään asunut Matti Hiltunen (1946-2020) tuli Lapista, Posiolta Ruotsiin suurena muuttovuotena 1968. Hänet tunnettiin Ruotsissa menestyneenä jousiampujana. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Aluksi Husqvarnassa asuessaan Matti Hiltunen tutustui tulevaan vaimoonsa Helmiin, joka hänkin on kotoisin Suomen Lapista. Häitä vietettiin Hultsfredissa dramaattisesti: suomea osaamaton pappi vaati vihkimiseen paikalle tulkin, joka kuitenkin liikuttui niin paljon, että itki valtoimenaan. Mattia muistelevat leski Helmi Hiltunen, tytär Jaana Jonasson, tyttärentytär Cecilia Jonasson ja pitkäaikainen ystävä Veikko Valtanen. "Hän treenasi (jousiammuntaa) myös kotona kuminauhoilla, hyppi ja pomppi ja sanoi että näin sinunkin pitää tehdä", puoliso Helmi Hiltunen palauttaa mieleen. Toimittajat:Jorma Ikäheimojorma.ikaheimo@sverigesradio.seMaria Repitschmaria.repitsch@sverigesradio.seLoppumiksaus: Emilia Martin

Norrköpingiläinen Taimi Kumakari (1926-2020) eli pitkän elämän ennen kuin joutui pandemian uhriksi. Kemijärveltä kotoisin ollut Taimi muutti Ruotsiin yhdessä miehensä ja kuuden lapsensa kanssa 1960-luvun alussa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ruotsiin muutto itsenäisti Taimin elämää: tuli oma työ tekstiilitehtaassa, oma raha, oma auto – ja avioero. "Se oli tärkeä hänelle se auto, että pääsee Suomeen. Mobiilikin (kännykkä) oli tärkeä. Hän ei ensiksi halunnut sitä, mutta sitten se meni siihen, että se oli tärkein vehje", poika Tauno Kumakari muistelee. Taimi Kumakaria muistelee pojan Tauno Kumakarin lisäksi pojantytär Jane. Toimittajat:Jorma Ikäheimojorma.ikaheimo@sverigesradio.seMaria Repitschmaria.repitsch@sverigesradio.seLoppumiksaus:Emilia Martin

Prästen Lauri Pihlajamaa (1932 - 21.03.2020) flyttade med sin familj från Finland till Sverige år 1975. I sitt yrke som präst kom han att bli en uppskattad arbetskamrat. "Han var en fantastisk pappa." Så minns dottern Kristiina Mellin sin far Lauri Pihlajamaa Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. På fritiden läste och lärde sig Lauri Pihlajamaa mycket om den finska kyrkans historia. Kunskaper som han sedan dokumenterade i flera böcker. Han arrangerade körresor till utlandet och språkkurser i tyska för sina församlingsmedlemmar i Finska kyrkan i Stockholm. Aktiviteter som många uppskattade. Lauri Pihlajamaa berättade i en intervju i Sveriges Radio år 2002 om den finska församlingens historia i Stockholm. Dottern Kristiina Mellin, Lauris syster Liisa Anjum och kollegorna Eila Kastu och Maija Toivola berättar om arbetet och vänskapen med kollegan Pihlajamaa. "Jag känner mycket trygghet när jag tänker på min pappa. Han var en principfast, väldigt trygg och balanserad person. Han utstrålade lugn. Ibland ku

Sinikka Guri (1939- 15.04.2020) flyttade som 16-åring från östra Finland till Sverige. Hennes man, barn och barnbarn hade en stor plats i Sinikkas hjärta i hela hennes liv. Hon bodde en kortare tid på ett vårdhem under år 2020. Där insjuknade hon i covid-19. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Sinikka Guri kom till Sverige år 1955. Hon började arbeta som barnflicka, fortsatte som brödpackare och senare som lokalvårdare och barndagvårdare. På fritiden var hon ute i naturen och på familjens lantställe. Väva mattor och måla tavlor var något Sinikka ägnade sig åt när hon gick i pension. På grund av demens flyttade Sinikka Guri år 2020 in på ett vårdhem. Det var strax innan pandemin bröt ut i Sverige. Sinikka Guri insjuknade i covid-19. Strax efter att hon insjuknat infördes besöksförbud på det hemmet där hon bodde. I programmet hörs dottern Christina Guri Elmquist och Sinikkas man Heimo Pirhonen. "Det är väldigt smärtsamt att mamma skulle behöva dö ensam. Ingen ska behöva g

Matti Hiltunen (1946 - 29.06.2020) föddes i Posio i finska Lappland. Han kom till Husqvarna 1968, för att arbeta inom industrin. I Sverige fick Matti fru, barn och barnbarn. Matti fick till att börja med en förkylning med hosta. Förkylningen utvecklades och gav Matti svåra andningsbesvär. Han hade fått viruset covid-19. Det konstaterades när han sökte vård. Andningsbesvären försvårades ytterligare och han lades i respirator. Efter drygt tre veckor i respirator avled Matti Hiltunen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vi hör Matti Hiltunens änka Helmi Hiltunen, deras dotter Jaana Jonasson och dotterdottern Cecilia Jonasson. Veikko Valtanen som var Matti Hiltunens barndomsvän från Finland berättar om deras vänskap som barn. "Jag talar fortfarande med Matti som om han vore kvar här hemma. Jag berättar för honom när jag sitter på stolen, som hans plats i köket. Jag har ett fotografi på Matti som jag talar till. Varje kväll säger jag god natt till honom. På morgonen säger jag god morgon", berät

Taimi Kumakari (1926 -15.05.2020) flyttade från norra Finland till Norrköping år 1964. Då hade hon man och sex barn. I Sverige tog hon anställning på en textilfabrik och sedan skilde hon sig ifrån sin man. 93-åriga Taimi Kumakari fick ett hastigt avslut på sitt liv när viruset covid-19 fick spridning i Sverige. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vi hör sonen Tauno Kumakari och hans dotter Jane som berättar om Taimi Kumakari som mor och farmor. "Hon var en kvinna som var självständig och kunde klara sig själv. Hon var handlingskraftig och fick saker och ting gjorda. Hon hade en egen inre drivkraft. I naturen trivdes hon allra bäst. Hon växte upp under enkla förhållanden utan el och vatten. Jag fick ett intryck av att hon hade det hon behövde här i livet. Det viktigaste för farmor var hennes familj, kärleken och friheten att få vara den hon var och att hon fick göra det hon ville. Jag tror att hon trivdes med sitt liv", säger barnbarnet Jane. "Hon hade en egen bil. Hon körde ända fram

Masennus tuntuu siltä, kuin olisi mustassa säkissä ilman ulospääsyä. Pirita Jaaksi tapaa masennuksen kokeneet Johanna Underströmin ja Lea Leskisen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kumppani, kollega tai ystävä... Masennus koskettaa meistä lähes kaikkia. Kansanterveysviraston (Folkhälsomyndigheten) mukaan joka viides aikuinen on saanut masennusdiagnoosin joskus elämänsä aikana. Kipupisteen toisessa jaksossa kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi tapaa Lea Leskisen ja Johanna Underströmin. Johanna Underström on kamppaillut masennuksen kanssa enemmän tai vähemmän koko elämänsä. Lea Leskinen puolestaan sairastui masennukseen työpaikkakiusaamisen seurauksena noin kymmenen vuotta sitten. – Masennus tuntuu siltä, kuin olisi mustassa säkissä ilman ulospääsyä, Lea Leskinen kertoo. – Se on täydellinen pimeys ja haluttomuus kaikkeen, sanoo Johanna Underström. Jos sinulla on itsemurha-ajatuksia on tärkeää, että saat apua. Alla on listattuna puhelinnumeroita, joihin voit soittaa:Akuutissa

Loppuunpalanut Pauliina unohti miten kävellään. Pirita Jaaksi tapaa oopperalaulajan ja laulun opettajan Pauliina Sairasen, joka koki loppuunpalamisen reilu vuosi sitten. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. "Mietin, että nyt lähden kävelemään kotiin, kunnes aivoissa tapahtui niin kova tiltti, etten muistanut miten jalkoja nostetaan eteenpäin. Siitä tuli sitten paniikki", Pauliina Sairanen kertoo ohjelmassa. Juontaja: Pirita Jaaksi Tuottaja: Heidi Herrmannheidi.herrmann@sverigesradio.se

1960- ja 70-luvuilla sadat tuhannet suomalaiset muuttavat Ruotsiin. Moni tulee työn perässä, mutta muuttajien joukossa on myös niitä, jotka kokevat, etteivät he voi jäädä Suomeen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Suuren muuttoaallon mukana Suomesta Ruotsiin muutti suuri joukko seksuaalivähemmistöjen edustajia. Monelle työntävä tekijä oli Ruotsin merkittävästi avoimempi ilmapiiri ja lainsäädäntö. Ruotsissa homoseksuaalisuus lakkasi olemasta rikos jo vuonna 1944, Suomessa vasta 25 vuotta myöhemmin. Sateenkaaripakolaiset-radiodokumentti kuljettaa kuuntelijan 1960-luvulta nykyaikaan. Dokumentissa kuullaan paitsi seksuaalivähemmistöihin kuuluvien tarinoita, myös asiantuntijoiden aikalaiskuvausta ja arkistomateriaalia niin Suomesta kuin Ruotsista. Ohjelmassa haastatellut: Jukka Aminoff, Olli Stålström ja Kati Mustola. Arkistomateriaali: Sveriges Radio, Stockholm Gayradio, SVT, YLE Käsikirjoitus ja toteutus: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.seLoppumiksaus: Girilal Baars

Millaista on, kun kuolema on osa omaa työtä? Siitä kertovat kätilö, sairaanhoitaja ja oikeuslääkäriksi erikoistuva. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. – Minä pelkään kuolemaa, ja siitä pelosta tämä ohjelma sai alkunsa, kertoo toimittaja Maiju Ristkari. Hän haastatteli loppukesällä 2020 kolmea naista, jotka kaikki kohtaavat työssään kuolemaa – hyvin eri tavoin. "Kätilö saa itkeä, mutta ei niin, että vanhemmat joutuvat lohduttamaan häntä." Tällaisen ohjeen kätilö Joanna Blomqvist sai kohtukuolemasynnytyksiä varten. "Kun potilas on kuollut, me laitamme häneet kauniiseen kuntoon, jotta hän on parhaimman näköinen kuolemassa", kertoo syöpä- ja teho-osastolla työskennellyt sairaanhoitaja Helena. "Ruumiinavaussalissa voi vierekkäisillä pöydillä olla rantojen mies ja toimitusjohtaja ihan yhtä alastomina" pohtii oikeuslääkäriksi erikoistuva Minja Salmi. Maiju Ristkarimaiju.ristkari@sverigesradio.se

Kössi Kaatra (1882-1928) oli vasemmistolainen kirjailija ja lehtimies 1900-luvun alun kuohuvassa ja väkivaltaisessa Suomessa. Sisällissodassa punaisten puolella ollut Kaatra pakeni 1918 Ruotsiin. Hän jatkoi työtään täällä ja löysi myös rakkauden. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ohjelmassa käytettyjä lähteitä: Jenny ja Kössi – katkelmia Jenny Kaatran haastattelusta (Kai Kaatran SR Finskan tekijöillle luovuttama litteroitu kappale) Kössi Kaatra: Alhaisolauluja, Otava 1978 Kössi Kaatra: Punaiset ja valkoiset (Näköispainos ensipainoksesta, Frams forlag, Stockholm 1919, ntamo 2019) Hannu Niklander: Kössi Kaatran elämää ja lohjalaisvaiheita, 100-vuotisjuhlajulkaisu, Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry. Ja Lisiä Lohjan Pitäjänkertomukseen LIV (1982) Asko Sole: Suomi 100 – Kaatra 135 vuotta ajan aaltojen humussa (2017) Käsikirjoitus ja toteutus:Jorma Ikäheimojorma.ikaheimo@sverigesradio.seVirpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.seLoppumiksaus: Emilia MartinLukijat: Sannamari Patjas, Ramin FarzinHist

Suomi oli Euroopan ensimmäinen maa, jossa naiset saivat äänioikeuden, ja suomalaiset naiset nousivat ensimmäisinä maailmassa eduskuntaan. Miina Sillanpää köyhyydessä kasvanut entinen piika ja tuleva ministeri oli yksi lasikaton rikkojista. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ohjelmassa käytetyt lähteet: Martta Salmela-Järvinen: Miina Sillanpää Raili Mikkanen: Karhun kumarrus Irma Sulkunen: Naisen kutsumus Irma Sulkunen, Maria Lähteenmäki, Aura Korppi-Tommola: Naiset Eduskunnassa Muut lähteet: Maria Lähteenmäki, historian professori, Itä-Suomen Yliopisto Työväenliikkeen kirjaston Miina Sillanpää kokoelma Ylen arkistot Lukuisat lehtiartikkelit suomalaisissa ja ruotsalaisissa lehdissä Käsikirjoitus ja toteutus: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.seLoppumiksaus: Emilia MartinLukijat: Sannamari Patjas, Ramin FarzinHistoria på finska -työryhmään kuuluvat lisäksi: Virpi Inkeri, Julia Wiraeus, Jorma Ikäheimo

Sata vuotta sitten rotututkijat mittasivat ihmisiä ja avasivat hautoja selvittääkseen, kuuluivatko suomalaiset alempaan vai ylempään ihmisrotuun. Yksi rotututkijoista oli lääkäri ja professori Väinö Lassila, josta myöhemmin tuli rotuopin kovaäänisin vastustaja Suomessa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ohjelmassa käytetyt lähteet: Vuokko Schoultz, humanististen tieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto Ainur Elmgren, tutkija, Oulun yliopisto Väinö Lassilan biografia, Kansan arkisto Muita lähteitä: Juha Ruohonen: Kalmistoja, kaivauksia, kallonmittausta. Fyysisen antropologian tutkimuskohteita Pohjois-Suomessa (2012) Niko Talpio: Jaloa kansaa - Rodunjalostus lainsäädännön motiivina Suomessa 1935–1970 (2019) Pekka Isaksson: Suomalainen rotututkimus ja saamelaiset 1900-luvun alussa (1997) Lukuisat vanhat lehtiartikkelit: https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu Käsikirjoitus ja toteutus: Hanna Sihlman ja Julia Wiraeushanna.sihlman@sverigesradio.sejulia.wiraeus@sverigesr

Marimekon perustaja Armi Ratian elämä oli täynnä railakkaita jetset-juhlia, joihin vieraita lennätettiin helikopterilla. Hänen elämäänsä reunustivat myös surut ja useat itsemurhayritykset. Yrityksessäänkin hän joutui kamppailemaan vallasta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ohjelmassa käytetyt lähteet: Marja-Leena Parkkinen: Love Armi - Armi Ratian henkilökuva  Tuula Saarikoski: Armi Ratia legenda jo eläessään Ristomatti Ratia: Paha poika Juha Tanttu: Armi Ratian maailmassa Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen, Annina Vainio: Marimekko suuria kuvioita Marianne Aav: Marimekko fabrics, fashion, architecture Muut lähteet: Ylen arkistomateriaali Lukuisat artikkelit suomalaisissa lehdissä sekä mm. vanhat Dagens Nyheter- sekä Femina -lehdissä julkaistut artikkelit Käsikirjoitus ja toteutus: Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se Loppumiksaus: Emilia MartinLukijat: Sannamari Patjas, Ramin FarzinHistoria på finska -työryhmään kuuluvat lisäksi:Hanna Sihlman, Julia Wiraeus, Jo