Luonnonvarakeskuksen Podcast

Fossiilisen energian polttamisen ja maankäytön muutosten takia ilmakehään päätyy joka vuosi tuhansia miljardeja tonneja hiilidioksidia.  Millaisia järjestelmämuutoksia tarvitaan juuri nyt, että oltaisiin ympäristön kannalta riittävässä vauhdissa? Kestävyyspaneeli-podcastin neljännessä jaksossa keskustelevat metsäekologian professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta sekä Lappeenrannan – Lahden teknillisen yliopiston ympäristöjohtamisen ja -talouden professori Lassi Linnanen. Onko hiilen irtikytkentä mahdollista suorittaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla?

Nopea talouskasvu on perustunut pitkälti ekologisesti kestämättömään luonnonvarojen kulutukseen. Voiko talous kasvaa samalla kun ympäristövaikutukset vähenevät? Kestävyyspaneeli-podcastin kolmannessa jaksossa keskustelevat vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta sekä kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola Oulun yliopistosta. Onko BKT enää toimiva väline talouskasvun mittaamiseen? Täytyisikö meidän ajatella uusiksi koko talouskasvun ideaali?

Maapallon luonnonjärjestelmät kuohuvat. Onko globaaliin ongelmaan olemassa paikallisia ratkaisuja? Kestävyyspaneeli-podcastin toisessa jaksossa keskustelevat soveltavan ekologian professori Mikko Mönkkönen Jyväskylän yliopistosta sekä tulevaisuudentutkimuksen yliopistonlehtori Katriina Siivonen Turun yliopistosta. Onko pohjoisten havumetsien hakkuita mahdollista lisätä ekologisesti kestävällä tavalla? Entä miten viime vuosien maastopalot Australiassa, Amazonilla ja muualla tulevat vaikuttamaan globaaleihin luonnonjärjestelmiin pitkällä aikavälillä?

Aikamme kolme suurta ekologista kestävyysvajetta – ilmastonmuutos, lajikato ja ravinteiden kierto – liittyvät kaikki ruokaan. Me tarvitsemme kestäviä ruokajärjestelmiä. Lisäksi terveellisiä ruokatottumuksia on tuettava. Mutta mikä kehitystä hidastaa? Kestävyyspaneeli selvittää lupaavimmat toimenpiteet kestävyysmurroksen edistämiseen Suomessa. Paneeli määrittelee, mikä on murroksen kannalta oleellista ja toisaalta, mikä puuttuu tai voi estää sen edistymistä. Kestävyyspaneeli-podcastin ensimmäisessä jaksossa ääneen pääsevät paneelin puheenjohtaja Eeva Furman Suomen ympäristökeskuksesta sekä paneelin jäsen, professori Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta.

Mitä ruokailija voi tehdä ympäristön eteen, ja miten suomalainen viljelijä voi vaikuttaa? Luken podcastissa aihetta pohtivat toimittaja Noora Mattilan johdolla Luonnonvarakeskuksen tutkija Merja Saarinen ja erikoistutkija Marjo Keskitalo. Saarisen erikoisalaa ovat ruoan ympäristövaikutusten tutkiminen elinkaariarviolla sekä ravitsemuksen kytkeminen tarkasteluun. Keskitalo tutkii vaihtoehtoisia viljelykasveja ja viime aikoina erityisesti uusia proteiinilähteitä. Miten ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia riskejä taklataan pelloilla? Entäpä lautasilla, ravitsemusta unohtamatta? Kaikesta ruoantuotannosta syntyy ilmastovaikutuksia, mutta niihin voidaan myös vaikuttaa. Kuuntele, millaisia ratkaisuja tutkimus tarjoaa!

Monimuotoisuuden väheneminen on yhtä suuri riski kuin ilmastonmuutos. Mitä ratkaisuja Luken tutkimus tarjoaa? Voisivatko maanviljelijät erikoistua lajirikkauden vaalimiseen, ja mitä kesämökkiläinen voi tehdä?

Miksi suomalaiset mansikat maistuvat paremmalta kuin ulkomaiset? Vastaus löytyy jalostuksesta ja pohjoisista olosuhteista. Arktisuus on buumi, mutta kuinka osaisimme hyödyntää sitä? Toimittaja Noora Mattilan vieraana olivat Luken tutkija Jaana Kotro ja tutkimusprofessori Sirpa Kurppa. He pohtivat, mikä suomalaisessa arktisessa ruoantuotannossa ja arktisessa biotaloudessa on erityistä. Kuuntele Luken podcastista, millaisilta suomalaisten arktisten elintarvikkeiden mahdollisuudet näyttävät esimerkiksi Kiinan markkinoilla. Mistä tuotteista voisi syntyä myyntivaltteja ja miksi? Arktiseen ruoantuotantoon vaikuttaa voimakkaasti myös ilmastonmuutos. Kuinka pystymme hidastamaan sitä ja toimimaan lämpenevässä ilmastossa? Myös vastuullisuus on otettava huomioon sekä tuotannossa että tuonnissa ja viennissä. Se ei olekaan ihan yksinkertainen juttu.

Elämme muoviheräämisen aikaa. Mitä muovista aiheutuville ongelmille pitäisi tehdä ja voiko muovia korvata muulla materiaalilla? Riittääkö kasvibiomassaa kaiken muovin korvaamiseen? Luken tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi ja johtava tutkija Pekka Saranpää tekevät päivittäin työtä sen eteen, että biomassoista saadaan uusia muovia korvaavia ratkaisuja. Tärkeintä on kuitenkin ratkaista, missä muovia kannattaa käyttää, missä vähentää ja missä se voidaan korvata. Tutkijat tähdentävät, että edes uusiutuvan raaka-aineen käyttö ei muuta muovia vielä hyväksi. Tärkeää on tarkastella kokonaisvaikutuksia ja suunnitella tuotteen elinkaari jo ennen sen valmistusta. Uusiokäyttöön tai kierrätykseen kelpaamaton, ehkäpä jopa haitallisen kemiallisen koostumuksen omaava biomuovi ei ole ratkaisu. Toimittajana Noora Mattila.  

Mikrobit pyörittävät maailmaa – metsiä, peltoja, eläimiä ja meitä ihmisiä. Mikrobit voivat tarjota ratkaisuja myös moniin maailman ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen. Toimittaja Noora Mattila etsi väitteille perusteita Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Taina Pennasen ja tutkimusprofessori Johanna Vilkin kanssa. Tainan mukaan meiltä tarvitaan nyt kunnioittavampaa suhtautumista mikrobeihin. Mistä oikein on kyse? Mikä on mikrobien rooli metsien terveydessä, hiilen sitomisessa maaperään sekä lehmän metaanipäästöjen vähentämisessä? Taina ja Johanna sanovat tuntevansa kiitollisuutta saadessaan tutkia mikrobeja. Miksi he ovat niin innostuneita ja millaisia ratkaisuja he odottavat tulevaisuuden mikrobitutkimukselta? Kuuntele Luken podcast ja päivitä käsityksesi mikrobeista.

Kala on nostanut suosiotaan proteiinin lähteenä, ja globaalisti kasvun odotetaan olevan huimaa tulevina vuosina. Suomalaiset syövät kalaa mielellään, mutta useimmiten lautaselta löytyy Norjassa kasvanutta lohta. Suomen kauppatase onkin kalan osalta yli 350 miljoonaa euroa alijäämäinen. Voidaanko kotimaisen kalan kulutusta kasvattaa kestävästi? Miten se tehtäisiin? Kalakantamme ovat hyvässä kunnossa, ja kotimaisen kalan kasvatuksen lisääminen voi olla nykyisin menetelmin ympäristön kannalta kestävää. Toimittaja Noora Mattila jututti Luken Sininen biotalous –ohjelman tutkimuspäälliköitä Meri Kallasvuota ja Jouni Vielmaa, ja kysyi heidän näkemyksiään siitä, miten norjalainen lohi voisi olla mahdollista korvata kotimaisella kalalla. Koska kala on myös ruokana tutkimuspäälliköiden mieleen, he paljastavat podcastin lopuksi parhaat särkiruoka-vinkkinsä.

Luken podcastissa johtava tutkija Jori Uusitalo ja tutkija Aura Salmivaara kertovat, miten Luke ratkoo puunkorjuun ongelmia ja vie ratkaisut käytäntöön. Tutkijat uskovat, että korjuumääriä pystytään lisäämään ympäristöystävällisesti ja kannattavasti, kunhan kaikki tieto ja taito otetaan käyttöön. Jakson voi kuunnella myös Soundcloudista.

Mitä EU:n päätös LULUCF-asetuksesta eli metsien ja maankäytön hiilipäästöistä tarkoittaa? Saako Suomessa hakata metsiä kuten tähänkin saakka? Onko sopimuksesta hyötyä ilmastonsuojelulle? LULUCF ei ole päätös vain metsien hakkuumääristä – se antaa reunaehdot tulevaisuuden biotaloudelle. Mitä nuo reunaehdot ovat, selviää kun Luken tutkimusprofessorit Raisa Mäkipää ja Antti Asikainen analysoivat päätöstä tuoreeltaan. Jakson voi kuunnella myös Soundcloudista.