Brysselin Kone

Afrikan unionin sisällä Afrikan kaikki maat on sopineet yhteisestä Afrikan mantereen vapaakauppa-alueesta. Mutta voiko EU:n ja Afrikan välinen vapaakauppa-alue joskus toteutua ja mitä se käytännössä tarkoittaisi Ja minkälaisia asioita EU voi tukea kehitysapurahoilla? Onko EU:lla mitään tavoitetta siitä, milloin Afrikan maiden tukeminen kehitysapurahoilla ehkä loppuu? Ja miten taitava EU on estämään niiden rahojen mahdollista väärinkäyttöä? Ja mitä eroja on sillä, miten eri EU-maat suhtautuvat Afrikkaan? Haastateltavana on kansainvälisten kumppanuuksien komissaari Jutta Urpilaisen kabinettipäällikkö Taneli Lahti ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitä seurauksia Afrikalle on ollut eurooppalaisten harjoittamalla afrikkalaisten orjien kaupalla ja ja mikä osuus afrikkalaisilla on ollut orjakaupan organisoimisessa? Ja mitä seurauksia Afrikalle on siitä, että se lähes kokonaan 1800-luvun lopulla jaettiin Euroopan maiden siirtomaaksi? Ja kun miksi siirtomaiden pito Afrikassa ei lopulta ollut Euroopan maille taloudellisesti kannattavaa? Keskustelemassa yleisen historian professori Holger Weiss Åbo Akademista. Toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelman teemoista voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Afrikkalaista heinäkuuta.

Miksi muutokset puoluekentässä vaikeuttavat maiden päätöksentekoa EU-asioissa? Miten todennäköisesti puolueiden kannatus kehittyy lähiaikoina? Mihin suuntaan on kehittymässä tulevaisuuden talouspolitiikka? Ja tulemmeko todennäköisesti jatkossa näkemään lisää EU-maiden välistä keskinäistä taloudellista tukea? Haastateltavana on väitöskirjatutkija Johannes Lehtinen Tampereen yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi Italia ei halua nostaa veroja, vaikka maa on isoissa taloudellisissa vaikeuksissa? Miten Italiassa suhtaudutaan siihen, että sitä köyhemmät maat auttavat sitä EU:n tuen kautta koronan taloudellisten ongelmien selättämisessä? Ja minkälaiset näkymät ja odotukset italialaisilla nyt ovat maansa tulevaisuuden suhteen? Haastateltavana on tietokirjailija Anton Monti ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten EU:n hankalaa taloustilannetta kannattaisi hoitaa? Ja jos koronasta eniten kärsineille maille annetaan tukea, pitäisikö tuen olla ehdollista ja olisiko järkevää, että tuen anto perustuisi osin vapaaehtoisuuteen. Ja olisiko nyt syytä kasvattaa EU:n budjettia? Ja onko tässä taloustilanteessa, jota nyt yritetään korjata kysymys koronasta vai jostain muustakin? Haastateltavana on työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Minkälaisia EU-maiden yhteisiä rahallisia tukia on parhaillaan suunnitteilla koronasta taloudellisesti kärsineiden maiden auttamiseksi? Ja miten isosti ne ovat painottuneet tukiin, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Miltä vaikuttaa nyt EU:n metsäpolitiikka ja rakennepolitiikka? Ja kannattiko euroon aikoinaan liittyä? Haastateltavana on europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miten koronatilanne on vaikuttanut Kiinan ja EU:n suhteisiin?  Ja mikä on nyt taloustilanne Kiinassa? Ja kun Euroopan ja Kiinan välinen kauppa on 30-40 vuodessa kasvanut yli 250-kertaiseksi, niin mikä on kyseisen kaupan tilanne nyt Ja miten Kiinassa on nykyiselle presidentille Xi Jinpingille kerääntynyt niin paljon valtaa, että sellaista vallan keskittymää ei ole nähty sitten Maon kuoleman.  Haastateltavana on Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen Lapin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Vaikka nyt vallitsee iso epävarmuus talouden tulevaisuuden suhteen niin mitä todennäköisiä kehitysvaihtoehtoja talouden suhteen voi olla edessä? Mitä kuuluu EU:n pankkisektorille? Ja kuka maksaa viime kädessä sen 100 000 euroon asti taatun korvauksen tallettajalle hänen siinä tapauksessa menetetyistä säästöistään, jos joku eurooppalainen pankki menee nurin? Ja miksi varallisuuksien erojen vertailu eri maiden kansalaisten välillä on niin vaikeaa? Haastateltavana on Aalto-yliopiston rahoituksen laitoksen johtaja, professori Vesa Puttonen ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Tänään Brysselin koneessa puhutaan EU-politiikan paineista nykytilanteessa ja siitä minkälaiset asiat EU:ssa ovat muuttuneet kriisin myötä. Ja siitä miten jäsenmaiden väliset suhteet ovat kehittyneet? Miten koronasta rajusti kärsinyt Italia suhtautuu tässä tilanteessa EU:hun? Mitä suunnitelmia on nyt taloudellisissa vaikeuksissa olevien maiden tukemiseen? Minkälaisia kiistoja näiden suunnitelmien suhteen on odotettavissa? Ja miten neuvoston, komission ja parlamentin keskinäiset valtasuhteet ovat tämän kriisin myötä kehittyneet? Haastateltavana on Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Juhana Aunesluoma ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Minkälainen ja miten pitkä lama meillä on mahdollisesti edessä ja miten keskuspankkien toimet siihen liittyvät? Mikä mahtaa olla euron kohtalo? Kannattaako eurovaltioiden tukea toisiaan? Ja miten keskeistä on nyt pitää huolta ruokaomavaraisuudesta. Haastateltavana on GnS Economicsin toimitusjohtaja ja Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mikä on korona-tilanne Unkarissa. Miksi unkarilaiset antavat pääministeri Viktor Orbánin käyttää nyt paljon isompaa valtaa, kuin muiden EU-maiden kansalaiset sallivat päämiehilleen? Miten pontevasti EU:ssa eri toimijat ovat yrittäneet vaikuttaa Unkarin oikeusvaltiotilanteeseen? Ja miten paljon Unkarin historiasta voi etsiä selityksiä sille, miten unkarilaiset suhtautuvat pääministeri Orbánin tai EU:hun tai miksi Unkari ja Puola ovat usein niin samanmielisiä EU-asioissa. Haastateltavana on yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Valtio-opin laitokselta Turun yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten valtiot ja ihmiset ovat suhtautuneet erilaisiin isoihin vaarallisiin epidemioihin ja miten korona-epidemia todennäköisesti tulleet vaikuttamaan poliittiseen ilmapiiriin EU:n alueella? Miksi isot vaaralliset tartuntataudit yleensä nostavat sen hetkisten johtajien suosiota ja minkälaiset poliittiset aatteet lisäävät suosiotaan niiden aikana? Haastateltavana on Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ja toimittajana on Maija Elonheimo

Miksi juuri nyt olisi järkevää panostaa runsaasti lisää rahaa terveydenhoitoon ja korona-tilanteen hoitoon? Mitä lisärahalla vielä voitaisiin tehdä? Ja olisiko tulevaisuudessa EU-maissa ja siis myös Suomessa syytä valmistautua uusiin äkillisiin isoihin epidemioihin niin että sairaaloissa olisi olemassa valmius hoitaa ne asianmukaisesti ja nopeammin? Silloin ei jouduttaisi yhteiskunnan toiminnan kannalta raskaisiin toimenpiteisiin isojen epidemioiden aikoina siitä syystä, ettei terveydenhoidon kapasiteetti kestä tilannetta. Ja miltä koronavirustilannne näyttää EU:ssa ja miltä se EU:ssa näyttään etenkin Suomen esimerkin valossa? Haastateltavana on HUSin eli Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ja toimittajana Maija Elonheimo. Haastattelu on tehty torstaina 19.3. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miten selkeää se on kuka käyttää valtaa EU:ssa? Miten komissio käyttää valtaa ja miten mihin perustuu se, että komissio voi toisinaan määrätä sanktioita eli yleensä jotain maksatuksia rangaistuksena maille, jotka eivät noudata sen tahtoa? Miten hankalaa EU:lle on valvoa oikeusvaltioperiaatetta? Ja minkälainen on komission Rakenneuudistusten tukiohjelma, jossa tuetaan jäsenmaiden rakenteellisia uudistuksia sekä edistetään kasvua ja kilpailukykyä. Ja miksi se on niin tärkeä asia periaatteellisesti? Haastateltavana on Eurooppa-oikeuden professori Päivi Leino-Sandberg Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta on mahdollista keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Minkälaisia uusia ratkaisuja on mahdollisesti tulossa vähäpäästöisemmän energiantuotannon lisäämiseksi? Miten suuri urakka komission ilmastotavoite on energiantuotannon suhteen? Ja miten isosti EU voi luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä, jos niiden kaupalla on vaikutusta lähialueiden vakauteen? Haastateltavana on professori Peter Lund Aalto-yliopistosta ja toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi vanhat eurooppalaiset puolueet ovat menettämässä vaikutusvaltaansa ja miksi myös vanhat poliittiset kysymykset ovat menettämässä merkitystään? Ja onko se logiikka, jolla äänestäjät valitsevat puolueitaan osin muuttunut? Ja mikä merkitys tällä kaikella on eurooppalaiseen päätöksentekoon? Haastateltavana on valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten USA käyttää yllättävän isoa taloudellista valtaa EU-alueella määrittääkseen EU-alueen yritysten toimintaa USA:n politiikalle myönteiseksi? Kuinka paljon EKP:n edellistä pääjohtajaa Draghia loppujen lopuksi on syytä juhlia hänen saavutuksistaan, kun hän kuitenkaan ei onnistunut toteuttamaan EKP:n inflaatiotavoitetta, jonka saavuttaminen sentään on EKP:n päätehtävä? Miten todennäköistä on, että jonkun seuraavan isomman kriisin aikana euroalueella aletaan harjoittaa yhtenäisempää finanssipolitiikkaa, eli siis yhtenäisempää politiikkaa sen suhteen, miten valtiot keräävät ja kuluttavat varojaan? Haastateltavana on Varman toimitusjohtaja Risto Murto ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Puolassa on neljänneksi eniten kansalaisia kaikista EU:n jäsenmaista, mutta miltä vaikuttaa poliittinen tilanne Puolassa nyt? Miten Puola käytännössä rikkoo oikeusvaltioperiaatteita? Ovatko puolalaiset lopultakaan niin hartaita katolilaisia? Miltä vaikuttaa tilanne ensi toukokuun presidentin vaaleissa? Ja miksi historia on Puolalle niin tärkeää? Haastateltavana on suomentaja ja tietokirjailija Tapani Kärkkäinen. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Komission julkaisemassa Green Deal –ohjelmassa suunnitellaan sitä, miten eri politiikan aloilla on syytä toimia, että olemme ilmastoneutraaleja uoteen 2050 mennessä. Komission mukaan tämä on sen tärkein aloitekokonaisuus. Odotettavissa on iso määrä kokouksia asian tiimoilta, kun kaikista tulevista käytännön toimista aletaan sopia. Mistä asioista asioista on odotettavissa isoimpia kiistoja? Minkälaisia kynnyskysymyksiä asioihin on todennäköisesti eri jäsenmailla, kun käytännön neuvotteluihin päästään käsiksi? Keskustelemassa EU-erityisasiantuntija Johanna Kentala-Lehtonen valtioneuvoston kansliasta. Ohjelman toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miksi EU:n alueella juutalaisvastaisuus on nousussa ja mitkä eri ihmisryhmät EU:ssa ovat olleet juutalaisvastaisia ja miksi? Ja missä EU-maissa juutalaisvastaisuus on voimakkainta? Miksi antisemitismin historia Euroopassa on niin pitkä ja miten se heijastuu nykypäivään? Ja miten tähän liittyy Israelin harjoittama politiikka? Haastateltavana on yleisen historian dosentti Eero Kuparinen Turun yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.