Brysselin Kone

Miksi juuri Eurooppa on alun perin on saanut niin lujan taloudellisen aseman. Ja miten vahvasti protektionistinen eli omia sisämarkkinoitaan suojaava ja myös kansallisvaltioiden asemaa turvaamaan pyrkivä yhteisö oli vuonna 1952 perustettu Euroopan hiili ja teräsyhteisö, josta sittemmin kehittyi EU. Ja onko EU itse asiassa juuri koskaan ollut globaalissa mittakaavassa arvojohtaja. Ohjelmassa haastateltavana on talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten isosti EU on luopunut itselleen aiemmin tärkeistä asioista hoitaakseen talouttaan tänä vuonna? Ja miltä talouspolitiikan jatko näyttää nyt kun Saksa on muuttanut talouspoliittista linjaansa ja Brexit on myös muuttanut valtakuvioita EU:ssa? Ja millä tavoin EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden toiminta eroaa hänen edeltäjänsä Mario Draghin tavasta toimia ja viestiä asioista. Ja onko tosiaan viime vuosi ollut niin jännittävä talouspoliittisesti, että olemme eläneet politiikan tutkijoiden joulua jo etuajassa. Haastateltavana on väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselta Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Mitä ongelmia on siitä voi seurata, että rahallinen tuki EU maiden välillä tuntuu olevan lisääntymässä? Ja entä siitä, kun EU:n rahoituskehys eli EU:n budjetti neuvoteltiin samalla kuin EU:n 750 miljardin euron koronaelvytyspaketti. Ja mitä riskejä siinä voi piillä Suomelle, kun Suomi vähän aikaa sitten hyväksyi pankkien kriisinratkaisurahaston aikaistetun käyttöönoton? Entä mikä poliittinen kuvio on sen takana, että EU haluaa lisää omia varoja käyttöönsä? Ja mitä siitä voi seurata? Haastateltavana on Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja entinen europarlamentaarikko Sari Essayah ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Voisiko koko oikeusvaltioperiaateen noudattamisen valvonnan EU:ssa hoitaa vain Euroopan unionin tuomioistuimen kautta riittävän isojen sakkojen maksatusten uhalla, jos maat ei muuten suostu noudattamaan oikeuvaltioperiaateetta? Nythän Unkari ja Puola ovat tähän asti estäneet EU:n 7 vuotisen budjetin ja 750 miljardin euron elpymispaketin etenemisen, koska ne vastustavat kokonaisuuteen kuuluvaa uutta järjestelmää jossa oikeusvaltiorikkomukset vähentävät niitä rahoja, joita maa EU:lta saa. Ja mikä on Suomen tilanne sen suhteen, onko rikosten uhrien kannalta oikein, että meillä rikoksista tuomitaan lievempiä rangaistuksia kuin monissa muissa EU-maissa Ja olemmeko EU:n koronaelvytyspaketin myötä siirtyneet EU:ssa sääntöjen noudattamisesta sääntöjen tulkintojen tielle. Haastateltavana on Euroopan unionin tuomioistuimen entinen pitkäaikainen suomalaisjäsen Allan Rosas ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miten paljon Italialla on velkaa ja paljonko velan määrä tulevaisuudessa tulee nousemaan? Millä kaikilla tavoin ja kuinka isolla summalla EU nyt tukee Italian taloutta ja miltä tilanteen kehitys näyttää tästä eteenpäin. Ja miten Italiassa suhtaudutaan EU:hun? Haastateltavana on valtiotieteen tohtori Pekka Korpinen ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten koronan hoito on näyttänyt kriisivalmiutta ajatellen? Mihin suuntiin kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden hoitaminen EU:ssa todennäköisimmin ovat kehittymässä? Mitkä ovat ne ja asiat, joihin huoltovarmuuteen kiinnitetään huomiota ja mihin nyt pitäisi kiinnittää enemmän huomiota? Haastateltavana on EU:n ulko-, turvallisuus ja puolustuspolitiikan tutkija Niklas Nováky Wilfried Martens Centre for European Studies ajatuspajasta ja toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitä jihadistit EU-alueelta loppujen lopuksi haluavat? Miksi heidän tekemänsä terrori-iskut iskut kohdistuvat juuri sinne mihin ne kohdistuvat? Ja miltä tulevaisuus näiden terrori-iskujen suhteen vaikuttaa? Haastateltavana on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Antti Paronen ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Miksi Ranskan EU politiikka on ollut niin vakaata? Ja niin minkälaiset ovat Ranskan ja Saksan suhteet? On sanottu, että yksi tärkeä syy EU:n olemassaoloon on ollut estää Ranskaa ja Saksaa sotimasta keskenään. Nykyään ne kuitenkin yhdessä käyttävät isoa valtaa EU:ssa. Miksi Ranska ei halunnut aikoinaan ottaa Britanniaa EU:n jäseneksi ja miten rennosti se nyt suhtautuu Britannian EU-eroon? Ja minkälainen on nyt Ranskan sisäpoliittinen tilanne ja kuinka poliittiseen keskusteluun on vaikuttanut se, että puolueiden johtajat ovat niin isossa roolissa puolueissaan ja iso osa poliittista keskustelua käydään sosiaalisessa mediassa tai esimerkiksi keltaliivit vaikuttavat poliittisesti paljon perinteisten puolueiden ulkopuolella? Haastateltavana on poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteellla #brysselinkone.

Mitkä ovat nykyiset ja todennäköisesti tulevaisuudessa isoimmat ongelmat brexitin neuvottelujen suhteen Britanniassa ja EU:ssa. Ja onko EU:n elvytysvälineen ja sen soveltamisen suhteen olemassa oikeudellisia ongelmia ja minkälainen on oikeusvaltioperiaatteen soveltamisen tilanne EU:ssa nyt. Haastateltavana on eurooppaoikeuden professori Jukka Snell Turun yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Mikä vaikutus EU:lla on jäsenmaiden ja maaseutuihin. Ja miten kauan meni, ennekuin alettiin ottaa huomioon, että EU:n maatalouspolitiikka vaikuttaa myös EU:n maaseutuun. Ja kun maatalouspolitiikalla on haluttu saada aikaan yhä isompia maatiloja, niin miten se sopii yhteen sen kanssa, että osin EU:ssa tarkoitus on myös saada aikaan elävää maaseutua? Ja miten esim. nykyinen eläinten oikeuksia painottava ajattelu tulee muuttamaan maatalouspolitiikkaa ja myös maaseutua ja miten pitkä aika näihin isoihin politiikan painopistemuutoksiin yleensä menee? Haastateltavana on politiikan tutkija tutkimusprofessori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Minkälaiset ovat nyt EU:n ja Venäjän suhteet, ja miten paljon näihin suhteisiin heijastuu vielä Neuvostoliiton hajoamisen ajat 90-luvulla? Mikä merkitys on valtionjohtajien henkilökohtaisilla maiden väliseen politiikkaan? Ja voidaanko sanoa, että valtioilla olisi tunteita? Ja jos on, niin miten ne vaikuttavat maiden ulkopolitiikkoihin? Mitä maita Venäjä pitää EU:ssa ja muualla ystävinään ja mitä ei? Ja miten se tilanne on kehittynyt? Haastateltavana on Helsingin yliopiston Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja professori Tuomas Forsberg. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi Alankomaiden EU-politiikka on nyt niin tiukkaa, että hollantilaiset ja etenkin heidän pääministerinsä Mark Rutte tuntuvat olevan kaikkein kriittisimpiä EU:n elpymisrahaston ja jäsenmaiden keskinäisten maksatusten suhteen. Miksi Alankomaiden rooli ja käyttäytyminen EU:ssa on selvästi muuttunut viime aikoina? Ja minkälainen tilanne Alankomaissa nyt on poliittisesti, nyt kun seuraavat vaalit on siellä odotettavissa vajaan puolen vuoden päästä? Haastateltavana on politiikan tutkija Pasi Saukkonen, joka on dosentti Helsingin yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi Ruotsi ei ole ottanut käyttöönsä euroa ja miten todennäköistä on, että se vielä joskus aikoo liittyä euromaiden joukkoon? Miksi Ruotsissa keskustelu EU-asioista ei ole kovin vilkasta? Miten Suomen ja Ruotsin suhtautuminen EU:hun on eronnut ja eroaa toisistaan, ja millaista keskustelua ennen Ruotsin liittymistä EU:hun vuonna 1995 liittymisestä Ruotsissa käytiin? Haastateltavana on Mikko Majander, joka on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti ja joka työskentelee tutkijana ajatushautomo Magmassa. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi ei EU:n elvytyspaketin vaikutuksista ole tehty kunnon laskelmia, vaikka periaatteessa tekniikat niiden laskelmien tekemiseen ovat olemassa? Ei komissiossa eikä Suomessakaan? Ja jos Suomi antaa rahaa Italialle, niin miten suuri tai pieni osa siitä mahdollisesti palautuu Suomeen suoraan italialaisina ostoina ja välillisesti vaikka Saksan kautta? Ja jos kuitenkin olisi todennäköistä, että ajan myötä EU saa lisää valtaa, niin miksi kuitenkin kannattaisi vielä jarrutella ennen kuin lisätään esim. maiden välisiä tulonsiirtoja? Haastateltavana on taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén Turun yliopistosta. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten kauppapolitiikka on muuttumassa koronan myötä? Ja miten USA:n ja Kiinan väliset kiistat vaikuttavat EU:n talouteen? Kuinka ajatus hiilitulleista etenee ja miten iso urakka on saada digiverot EU-maiden käyttöön esim. yhdysvaltalaisilta digijäteilta kuten vaikka Googlelta ja Facebookilta. Näistä aiheista keskustelee ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikön päällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Millainen EU:n tilanne on nyt demokratian kannalta. Onko EU ottamassa lisää valtaa jäsenmailta ja olisiko tämä voinut tapahtua, jos Britannia olisi vielä EU:n jäsen. Mitä kysymyksiä EU:n jäsenmailtaan keräämästä 750 mrd. elvytyspaketin suhteen on vielä auki? Ainakin se miten rahat käytännössä lopulta käytetään eri maissa ja mitkä tulevat olemaan paketin taloudelliset vaikutukset. Entä miltä poliittinen keskustelu elvytyspaketista on vaikuttanut. Ja miten tämä keskustelu elvytyspaketista todennäköisesti tulee jatkossa vaikuttamaan eri puolueiden kannatukseen Suomessa. Aiheesta keskustelee Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta ja ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Miten huolestuttavaa on ollut edetä EU:n elvytyspaketin kanssa tulkiten EU:n sääntöjen uudella tavalla? Ja mikäli EU-maiden velkoja tullaan jossain vaiheessa jossain määrin antamaan anteeksi, niin miten se käytännössä ehkä tehtäisiin? Ja onko eri jäsenmailla mahdollista kansallisesti saada aikaan vielä muutoksia elvytyspakettiin tai perääntyä koko elvytyspaketista? Ja miten iso osa nyt jaettavaksi sovitusta 750 miljardin euron paketista jaetaan nyt ja miten iso osa myöhemmin, kun tiedetään tarkemmin, miten korona vaikutti jäsenmaiden talouksiin? Haastateltavana on europarlamentaarikko Eero Heinäluoma ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju puhuu siitä miltä taloustilanne nyt näyttää Suomessa. EU:ssa ja globaalisti? Miksi hänen mukaansa EU:n elvytyspaketti ei taloudellisesti ole kovinkaan hyödyllinen. Ja miksi on pelättävissä, että elvytyspaketin rahat kuluvat turhuuteen ja miten elvytys EU-alueella tällaisessa tilanteessa kannattaa tehdä. Ja mitä ongelmia siitä seuraa yleensä taloudelle, jos veroja joudutaan korottamaan esimerkiksi valtion velkojen maksamisen takia. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo

Miksi EU:n elvytyspaketti tehtiin ja onko mahdollista, että jos ihmisten taloudellinen tilanne lähivuosina heikkenee paljon, niin heidän ärtymyksensä kohdistuu EU:hun ja se heikentää EU:n asemaa ja saattaa johtaa jopa EU:n hajoamiseen? Lisääntyykö integraatio EU:ssa ja onko mahdollista, että EU on saamassa jossain vaiheessa oikeuden verottaa kansalaisiaan? Miksi Saksa Ranska ja komissio tuntuvat nyt yhdessä käyttävän niin paljon valtaa EU:ssa ja miksi nyt olisi tärkeää puhua siitä mihin suuntaan EU-politiikka on kehittymässä ja mihin me haluaisimme sen kehittyvän. Haastateltavana on erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta ja toimittajana Maija Elonheimo. Lähetyksen teemoista voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Kannattaako Suomen osallistua nyt suunniteltuun 750 miljardin koronan talousvaikutuksia lieventämään suunniteltuun EU:n elvytysvälineeseen? Mitä muita yhteisvastuita Suomella tällä hetkellä on EU:ssa? Mitä maita nyt suunnitteilla oleva koronan talousvaikutuksia korjaava elvytysväline hyödyttää ja mitä maita ei? Onko tässä elvytysvälineessä kyse vain koronan aiheuttamien talousvaikutusten korjaamisesta vai myös jostain muusta? Ja miten Suomen eurojäsenyys vaikuttaa Suomen talouteen? Haastateltavana on valtiotieteen tohtori Peter Nyberg ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone