Tiedetuokio

Saimme kysymyksen, joka kuuluu: Onko seuraava mahdollista: käytetään lehmän munasolua, poistetaan tuma, lisätään naisen kromosomit lehmän munasolun tumaan, pistetään tuma takaisin munasoluun, hedelmöitetään solu ja pistetään kohdun seinämään? Siinäpä monimutkainen, kiinnostava ja ennen kaikkea sangen eettinen kysymys. Kysymykseen vastaa yliopistotutkija Jaakko Pohjoismäki Itä-Suomen yliopistosta, toimittajana Anne Heikkinen.

Biopankkien rakentamisesta on puhuttu jo pitkään, mutta matka toiminnan käynnistymiseen on ollut pitkä ja kivinen. - Se on varmaan tämä yksityisyyden suoja, ihmiset pelkäävät, että heidän näytteitään käytetään väärin, aprikoi Kuopion Biopankkihankkeen projektipäällikkö Hanna Tuhkanen. Toimittajana Anne Heikkinen.

Timantit ovat naisen parhaita ystäviä, mutta myös tutkijoiden mieleen. Jopa siinä määrin, että timantteja valmistetaan tutkimuskäyttöön keinotekoisesti. Nämä nanokokoiset timantit ovat yksi esimerkki fotoniikan tutkimuksesta, jolla on Joensuussa eurooppalaisittainkin katsoen vahva jalansija. Mutta mitä kaikkea fotoniikka on, miksi sen lonkerot ulottuvat monille eri aloille ja mikä sen merkitys on? Käydään kysymässä tätä Fotoniikan instituutin johtaja Pasi Vahimaalta. Ennen tätä kuulemme vielä siitä, miten niitä timantteja oikein tehdään, oppaana yli-insinööri Pertti Pääkkönen. Toimittajana Kimmo Salvén.

Jumppaa, kahvakuulaa, kuntosalia, mutta paino vaan junnaa paikoillaan. Miksi jotkut hyötyvät fyysisestä harjoittelusta toisia enemmän? Vastaus löytyy geeneistä: geenit voivat selittää eroja fyysisessä kunnossa ja alttiudessa lihoa. Tähän tulokseen tultiin LL Antti Huuskosen tuoreessa väitöstutkimuksessa. Toimittajana Anne Heikkinen.

Navigoitu transkraniaalinen magneettistimulaatio mahdollistaa aivojen rakenteiden tutkimuksen kallon läpi, aivoihin varsinaisesti kajoamatta. Näin aivokuorta manipuloimalla voidaan myös antaa hoitoja vaikkapa masennukseen. - Aivojen stimulaatiota on osattu tehdä parikymmentä vuotta, mutta tämä navigoitu magneettistimulaatio on suhteellisen uusi suomalainen keksintö, esittelee laitteistoa KYSin ylilääkäri, professori Esa Mervaala. Toimittajana Kimmo Salvén.

Syövän ehkäisemiseen, sen leviämisen estämiseen sekä syöpälääkkeiden vaikutusten tehostamiseen liittyvää tutkimusta tehdään laajalla rintamalla. - Meidän tutkimusryhmämme mielenkiintoisin aihe on syöpä ja syöpäsolut, tutkimme syöpäsolujen käyttäytymistä ja molekyylibiologiaa ja sitä, mitä syöpäsoluissa tapahtuu kun ne muuttuvat syöpäsoluiksi, kertoo dosentti Kirsi Rilla Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Anne Heikkinen.

Miksi pienipainoisina syntyneillä vauvoilla on muita enemmän kroonisia sairauksia aikuisiässä? Tutkimusten mukaan pienipainoisilla vauvoilla on todettu olevan suurentunut riski sairastua muun muassa tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. ? Voi olla hyvinkin niin, että jo sikiöaikana aineenvaihdunta muotoutuu osittain geneettisten tekijöiden ja osittain ympäristötekijöiden eli äidin elämäntapojen vaikutuksesta sillä tavalla, että pystytään jo hyvin varhaisessa vaiheessa jossakin määrin ennustamaan, minkälaisia sairauksia aikuisiässä syntyy. Tämä on hyvin mielenkiintoista, toteaa professori Timo Lakka Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Anne Heikkinen.

Tunteellinen ja välineellisen suhtautuminen lehmään eivät sulje toisiaan pois, vaan se ovat karjanhoidossa jatkuvasti läsnä. - Oli kertomuksia miten sen lisäksi, että lypsetään, niin painetaan otsa kiinni lehmän kylkeen ja aistitaan lämpöä ja saadaan tukea siltä lehmältä, kertoo lehmän ja ihmisen kulttuurisen suhteen rakentumista tutkinut FT Taija Kaarlenkaski. Toimittajana Anne Heikkinen.

Miksi vain meillä kukutaan öisin ja kiukutellaan kurahousujen kanssa? Jokainen lapsiperheen arkea pyörittänyt tietää, kuinka hyvältä tuntuu kuulla, että muissakin perheissä kamppaillaan - ja iloitaan samojen asioiden kanssa. Lapsiperheiden vertaisryhmätoiminta todettiin hyödylliseksi myös tuoreessa väitöstutkimuksessa. TtM Ari Haarasen tutkimuksessa kävi ilmi, että vanhempainryhmät vaikuttavat myönteisesti vanhempien kokemuksiin omasta vanhemmuudesta. Toimittajana Anne Heikkinen.

Musiikin kuuntelu on monelle meistä tehokas tapa rentoutua ja ladata akkuja. Nyt musiikin kuuntelun on todettu myös lievittävän kipua, nimittäin terveystieteiden maisteri Anne Vaajoki osoitti tutkimuksessaan, että musiikin kuuntelu lääkehoidon lisänä voi lievittää leikkauksen jälkeistä kipua. - Musiikin kuuntelu leikkauksesta toipumisvaiheessa on potilaalle myönteinen kokemus ja siitä voi olla apua leikkauksen jälkeisen kivun lievityksessä, Vaajoki toteaa. Toimittajana Anne Heikkinen.

Itä-Suomen yliopiston kemian laboratoriossa touhuaa toistakymmentä valkotakkista tiedemiestä. Tai oikeastaan tiedelasta, sillä meneillään on Lasten yliopiston luonnontiedekerho, jonka tämänkertaisessa tapaamisessa alakouluikäiset pääsevät tutustumaan kemiallisten reaktioiden saloihin. Luonnontiedekerhon kemian osuudessa tehdään ihan aitoja ja oikeita laboratoriokokeita oikeilla aineilla. Ohjaaja Sami Gabbouj osaa oivasti tuoda käsiteltävän aiheen myös arkielämään, esimerkiksi salmiakin alkuperän arvoitus sai kerholaisten leuat loksahtamaan. Luonnontiedekerhon kemian osuudessa tehdään ihan aitoja ja oikeita laboratoriokokeita oikeilla aineilla. Ohjaaja Sami Gabbouj osaa oivasti tuoda käsiteltävän aiheen myös arkielämään, esimerkiksi salmiakin alkuperän arvoitus sai kerholaisten leuat loksahtamaan. Toimittajana Anne Heikkinen.

FM Virve Kärkkäisen väitöstutkimuksessa selvitettiin mm. sitä, voisiko kantasoluterapia olla yksi Alzheimerin taudin hoitomuoto. ? Tulevaisuudessa hermoston kantasolut voivat tarjota mahdollisuuden hoitaa vaikeita aivojen rappeumasairauksia, joissa hermosoluja on tuhoutunut (ns. kantasoluterapia). Laboratoriossa kasvatettuja kantasoluja voitaisiin siirtää suoraan potilaan päähän. Toinen terapiavaihtoehto voisi olla potilaan omien kantasolujen uudistumiskyvyn aktivoiminen, Kärkkäinen toteaa. Toimittajana Kimmo Salvén.

Pitkäkestoisen liikunnan merkityksestä sydänsairauksien etenemisen ehkäisyssä on saatu jälleen uutta näyttöä. FM Jenni Huuskon väitöstutkimuksessa osoitettiin, että sekä liikunnalla että geeniterapialla voidaan ehkäistä sydämen vajaatoimintaa. - Tutkimus osoitti, että verisuonen kasvutekijöiden ilmeneminen muuttuu olennaisesti hypertrofian edetessä. Kasvutekijä VEGF-B:n geeninsiirto ja liikunta olivat tehokkaita vajaatoiminnan ehkäisyssä, Huusko kertoo. Toimittajana Anne Heikkinen.