Maailmanpolitiikan Arkipäivää

Yhdysvalloissa joukko Trumpin tukijoita hyökkäsi kongressiin vuosi sitten tarkoituksenaan estää Joe Bidenin vaalivoiton vahvistaminen. Edelleen enemmistö republikaaneista pitää vaalitulosta vilpillisenä. Tämä on asiantuntijoiden mukaan jo vaaraksi Yhdysvaltain demokratialle. Kuinka pahoin Yhdysvaltain demokratia horjuu ja mitä seurauksia sillä on? Entä mitä tilanteesta ajattelevat tavalliset yhdysvaltalaiset? Ohjelman toimittavat Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Vuosi 2021 alkoi Yhdysvalloissa sekasortoisella vallanvaihdolla ja Venäjällä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin pidätyksellä. Koronarokotteet herättivät toivoa pandemian voittamisesta, mutta globaali epätasa-arvo hidasti rokotteiden jakoa. Kansainvälistä politiikkaa leimasivat yhä kiristyvät suurvaltasuhteet. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee mennyttä vuotta professori Heikki Patomäen ja tutkija Kristiina Silvanin kanssa. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ydinaseiden määrän vähentyminen on maailmassa pysähtynyt. Ydinasevallat uudistavat ydinarsenaaliaan ja käyttövalmiudessa olevan aseistuksen määrä on kasvanut. Samalla kansainvälinen asevalvonta on vaikeuksissa. Uhkaako maailmaa uusi ydinvarustelukierre pohditaan ohjelmassa. Lisäksi kuullaan myös, millaisia seurauksia kylmän sodan aikaisella varustelukilvalla oli Suomen Lapissa Neuvostoliiton räjäyttäessä muun muassa Tsar-Bomban, historian suurimman ydinpommin 60 vuotta sitten. Ohjelman toimittavat Tapani Leisti ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Afganistanissa on eletty reilut sata päivää talibanien johdossa, ja maa on humanitaarisen katastrofin partaalla. Yli puolta maan asukkaista, noin 22 miljoonaa ihmistä, uhkaa ruokapula. YK varoittaa jopa miljoonan lapsen voivan kuolla talven aikana. Samaan aikaan talous on romahtamispisteessä, ja osa afganistanilaisista pelkää talibanien kostoa. Ohjelmassa kuullaan kahta ammattinsa vuoksi talibanilta piileskelevää: naistoimittajaa ja taiteilijaa. Lisäksi afganistanilaistaustainen suomalaistoimittaja vetoaa, ettei Afganistanin hätää unohdettaisi. Ohjelman toimittavat Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Neuvostoliitto hajosi jouluna 30 vuotta sitten sekasortoisten vaiheiden jälkeen. Maailmalla eläteltiin tuolloin toiveita, että Neuvostoliiton raunioille syntyisi demokraattisia arvoja ja ihmisoikeuksia kunnioittava valtio. Mihin demokratiakehitys kompastui? Entä mitä Neuvostoliitosta ajattelevat nuoret, neuvostoaikojen jälkeen syntyneet? Ohjelmassa kuullaan myös ulkomaantoimittaja Jyrki Saarikoskea siitä, millaista oli olla todistamassa kirjeenvaihtajana Neuvostoliiton luhistumista. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen, Erkka Mikkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Länsi-Balkanilla Bosnia-Hertsegovina on ajautunut pahimpaan poliittiseen kriisiin vuosikausiin. Serbijohto uhkaa irtautua yhteisistä valtiorakenteista. Tämän on varoitettu johtavan jopa uuteen sotaan. Bosnian sodan päättänyt Daytonin rauhansopimus solmittiin 26 vuotta sitten. Miksi Bosnia-Hertsegovina natisee liitoksistaan? Entä mikä osuus asiaan on Daytonin sopimuksella? Ohjelman toimittavat Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa naisten aborttioikeudesta kiistellään jälleen. Atlantin molemmin puolin aborttilakien kiristäminen on edennyt myös uskonnollisin äänenpainoin. Puolassa aborttilain tiukentaminen on johtanut aborttimatkoihin ulkomaille. Tiukan aborttilain Texasissa, Yhdysvalloissa naiset tilaavat postitse aborttipillereitä. Aborttikieltojen seurauksien lisäksi ohjelmassa pohditaan, miksi naisten oikeudet ovat jälleen koetuksella. Ohjelman toimittavat Iida Tikka, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Chileläiset äänestävät ensi viikolla uudesta presidentistä. Gallupkärkeen on noussut ”Chilen Trump”, äärioikeistolainen José Antonio Kast. Hän on kampanjoinut ”trumpilaisin” teemoin ja haluaa estää siirtolaisten maahanpääsyn. Vasemmisto puolestaan hakee muutosta Chilen diktaattorin Pinochetin perua olevalle yhteiskunnalliselle epätasa-arvolle. Millaisista asetelmista Chile lähtee vaaleihin? Lisäksi ohjelmassa kysytään vuoden 2019 kansannousun aktivisteilta, mitä he odottavat vaaleilta. Ohjelman toimittavat Katriina Töyrylä ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tilastoitujen koronakuolemien määrä ylitti tällä viikolla maailmassa viisi miljoonaa. Koronapandemiassa moni on kuollut omaisilta piilossa teho-osastolla eristyksissä. Pahimman potilassuman aikana osassa sairaaloita on jouduttu priorisoimaan kuka saa vaikkapa hengityskoneen. Jumalrooliin joutuminen on uuvuttanut useita lääkäreitä, kuten Italian koronahoidon priorisointiohjeet laatineen lääkärin. Entä kuinka kaksi vuotta kestänyt koronapandemia koettelee omaisia? Ohjelmassa pohditaan myös, mitä yhteistä koronapandemian kuolemakeskustelulla on keskiaikaiseen ajatukseen hyvästä kuolemasta. Ohjelman toimittavat Kirsi Heikel ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Glasgow’ssa Skotlannissa alkaa pariviikkoinen, ratkaisevan tärkeäksi luonnehdittu ilmastokokous. Sopu pitäisi nyt löytää tiukemmista päästöleikkauksista, sillä Pariisissa sovituista tavoitteista ei ole pidetty kiinni. YK onkin jo varoittanut, että nykymenolla maailma on matkalla kohti ilmastokatastrofia. Tällöin ilmasto lämpenisi 2,7 astetta, vaikka tavoite on lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen. Kuinka veitsenterällä Glasgow’ssa ollaan ja mitkä maat ovat ratkaisevassa roolissa? Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

EU:ssa ei ole onnistuttu luomaan yhteistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa, vaikka vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen muuta kuviteltiin. Osa jäsenmaista on lähtenyt päinvastoin omille teilleen ja jopa estämään turvapaikanhakua kansainvälisen oikeuden vastaisesti. Lisäksi EU itse on ulkoistanut siirtolaisten vastaanottamisen erillissopimuksin EU:n ulkopuolisille Turkille ja Libyalle. Miten EU:n maahanmuuttopolitiikan eripura näkyy ja kuinka se nakertaa jo koko unionia? Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola, Markus Kuokkanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ilmastonmuutos sotkee pahoin maailman vesikiertoa. Sekä tulvat että kuivuus ovat Maailman Ilmatieteen järjestön mukaan tuntuvasti lisääntyneet. Jopa neljäsosa maailman väestöstä elää jo alueilla, joissa veden kysyntä ylittää tarjonnan. Miten vastata maailman niukkenevaan vesitilanteeseen? Ohjelmassa kuullaan, millaisia ratkaisuja haetaan vesipulasta kärsivissä Keniassa ja Kaliforniassa. Ohjelman toimittavat Johanna Juntunen, Liselott Lindström ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Yhdysvalloissa kansan syvä kahtiajako on levinnyt kouluihinkin. Eri puolilla maan koululautakuntia on riidelty koulujen koronatoimista ja rasisminopetuksesta. Asiantuntijapiireissä Yhdysvaltain polarisoitumista pidetään jo pahimpana kansallisena turvallisuusuhkana. Repivätkö toisiaan vihollisina pitävät yhdysvaltalaiset maansa? Entä miten pelastaa Yhdysvallat riitelyn ruokkimalta rappiolta? Näitä pohditaan Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa. Sen toimittavat Iida Tikka ja Paula Vilén. Ohjelman toimittavat Iida Tikka ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

KANAVAJUONTO: Koronarokotuksista on revähtänyt syvä epätasa-arvon kuilu maailman rikkaiden ja köyhien maiden välille. Afrikassa yli 90 prosenttia ei ole saanut vielä ensimmäistäkään rokoteannosta, kun enemmistö vauraissa maissa on rokotettu. Miksi maailma reputti koronarokottamisen eettisyystestin, kysytään Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa. Sen toimittavat Karoliina Kantola, Liselott Lindström ja Paula Vilén. OHJELMATIEDOT Lähetysajat: Yle radio 1: la 2.10. klo 12.05, Radio Suomi su 3.10. klo 21.17. Toimittajat: Karoliina Kantola Liselott Lindström Paula Vilén Tuottaja: Paula Vilén Haastateltavat: Taloudellisten sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Mariko Sato, Amnesty Virologi Olli Vapalahti, Helsingin yliopisto Kenialainen vapaaehtoinen terveysvalistaja Kevin Garo, Amref-järjestö Kenian rokotetyöryhmän puheenjohtaja, lääkäri Willis Akhwale Aarhusin yliopiston valtio-opin professori Michael Bang Petersen Kööpenhaminalaiset Emma, Trine ja Tahir

Saksassa jätetään jäähyväiset 16 vuotta liittokanslerina olleelle Angela Merkelille. Pitkän virkakautensa aikana Merkel sai mainetta esimerkiksi EU:n kriisien ratkojana ja yhteistyön takaajana. Ohjelmassa pohditaan Merkelin perintöä sekä sitä onnistuiko Saksan ensimmäinen naisliittokansleri tasoittamaan tietä politiikan huipulle myös muille naisille. Ohjelmassa kuullaan myös, mitä Kreikka toivoo tulevalta Saksan hallitukselta. Ohjelman toimittavat Anna Saraste, Sara Saure, Suvi Turtiainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäläiset äänestävät duumanvaaleissa, joita pidetään laajalti vilpillisinä. Vaalien pidentäminen kolmipäiväiseksi ja sähköinen äänestäminen lisäävät asiantuntijoiden mukaan vilpin mahdollisuuksia. Näytösvaaleista huolimatta Venäjän oppositio on hakenut keinoja horjuttaa vallanpitäjiä. Mitä kuuluu Kremlin kuristamalle oppositiolle? Entä mitä tavalliset venäläiset vaaleista ajattelevat vilpin keskellä? Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen, Erkka Mikkonen, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Katri Koivula. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Yhdysvallat lähti vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen Afganistaniin kukistamaan al Qaidaa ja talibaneja. Afganistan venyi 20-vuotiseksi, Yhdysvaltain pisimmäksi ja tähtitieteellisen kalliiksi operaatioksi, johon myös Suomi osallistui. Afganistaniin upotetuista miljardeista huolimatta operaatio päättyi talibanien valtaanpaluuseen. Afganistanin operaation perintöä pohditaan Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa muun muassa Afganistanin-veteraanien kanssa. Ohjelman toimittavat Johanna Juntunen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Mikko Kymäläinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjä miehittää Krimiä jo kahdeksatta vuotta, mutta maailman huomio on kääntynyt muualle. Ukraina on ravistellut kansainvälistä yhteisöä, ettei Krimiä unohdettaisi, vaan miehityksen purkamiseksi ponnisteltaisiin. Ukrainan mukaan Venäjä militarisoi ja venäläistää aluetta kovin ottein. Mitä kuuluu Krimille? Ohjelman toimittavat Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Afganistan on joutunut jälleen ääriliike Talibanin valtaan. Kansainvälisten joukkojen vetäytyminen ja Talibanin nousu on ajanut etenkin naiset vaaralliseen tilanteeseen. Mikä on naisten asema, jos Taliban saa vakiinnutettua valtansa? Ohjelman toimittavat Satu Helin ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Virossa on juhlittu tällä viikolla sitä, että maan uudelleen itsenäistymisestä on 30 vuotta. Vuonna 1991 Viro julistautui itsenäiseksi horjuvasta Neuvostoliitosta. Mitä virolaiset ajattelevat maansa kehityksestä nyt? Miten Suomi reagoi naapurimaan itsenäisyyskamppailuun vaikeana aikana? Ohjelman toimittavat Rain Kooli ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle