Metsäradio.

Nuuksiossa Metsähallituksen ennallistamispolttopaikalla savun ja tulen keskellä toimittaja Olli Koski tapasi myös haavilla huitovan henkilön. Hän on Tapani Neuvonen Luonnontieteelisestä keskusmuseosta. Tapani etsi palopaikalta savulattareita.

Metsähallitus hoitaa metsää luonnonsuojelualueella myös ennallistamispoltoilla. Tänä vuonna on tarkoitus tehdä ennallistamispolttoja noin 100 hehtaarin verran eri puolilla Suomea. Ennen polttoa alue tarkastetaan ja osittain raivataan. Näin varmistetaan se, että tuli pysyy paremmin hallinnassa ja myös se, että alueella ei ole esimerkiksi kanalintujen pesiä. Ennallistamispolttojen on tarkoitus monipuolistaa metsää elinympäristönä. Ennallistamispolton jälkeen kohteisiin odotetaan kesän mittaan nousevan varpukasveja ja alueelle saapuu erilaisia hyönteisiä, jotka hyötyvät palaneista, pystyy kuolleista puista. Toimittaja Olli Koski lähti Espoon Nuuksioon seuraamaan ennallistamispolttoa yhdessä Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Johanna Ruususen kanssa.

Nuotio räiskyy grillikodassa ja opiskelijat täyttävät ohrarieskaa karitsan lihasta tehdyllä rosvopaistilla. Tilanne voisi olla kuin mistä tahansa suomalaisesta luontokohteesta, mutta Itäväylän katkeamattoman autojonon humina rikkoo illuusion. Stadin ammattiopiston Prinsessantien toimipaikassa Luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa opiskelevat Petra Savolainen ja Raine Leppinen valmistautuvat maastoruokailunäyttöön ja tarjoilevat maistiaisia Metsäradion toimittajalle. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto valmentaa monipuolisesti luontoalan tehtäviin ja esimerkiksi luonto-ohjaajan tehtäviä voivat olla erilaiset ohjaus- ja neuvontatehtävät, luonto-ohjelmapalveluiden suunnittelu ja toteuttaminen sekä ympäristönhoitoon liittyvät tehtävät viher- ja ulkoilualueilla. Helsingin Roihuvuoressa opiskelijoiden kanssa kotaan on tullut myös Stadin ammattiopiston opettaja Tero Ruokovaara. Rosvopaistia maistelee ja opiskelijoiden tunnelmia kyselee retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

Palataan vielä Kirkkonummen Hirsalaan Dåvitsin laitumelle, missä Sari Jaakolan ja Jaakko Jussilan 45 kyyttöä hoitavat perinnemaisemaa aivan meren tuntumassa. Yli 10 vuoden laidunnuksesta on saatu hyviä tuloksia, ja Metsähallituksen biologit seuraavat lajiston elpymistä. Dåvitsissa on valtava laidun, eikä paikalla olleen toimittajamme Anna-Kaisa Brennerin näköpiiriin ole osunut vielä yhtään lehmää eikä vasikkaa.

Ensi viikon lauantaina vietetään kansallista luonnonlaidunpäivää. Päivän sankareita ovat lampaat ja lehmät. Laidunalueet ovat olleet ennen monen kasvi-, perhos- ja kuoriaislajin koti, mutta suurin osa luonnonlaitumista on sittemmin pusikoitunut, jolloin perinnebiotoopista on tullut uhanalainen luontotyyppi. Herrakunnan lammas -nimisen tilan Sari Jaakolan ja Jaakko Jussilan lehmät ja lampaat hoitavat perinnemaisemia useassa paikassa eteläisessä Suomessa. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner lähti heidän mukaansa katsomaan, millaiselta näyttää entinen umpeenkasvanut ja nykyinen avara laidun, jolla tänä kesänä ahkeroi 45 kyyttöä.

Kirkkonummen Luomassa toimittaja Anna-Kaisa Brenner haastattelee Bobäck FBK:n eli kylän oman VPK:n aktiiveja Maria ja Steffe Selroosia. Ensimmäisessä osassa puhuttiin maastopaloista, ja tässä toisessa osassa puhutaan siitä, miten eläimet liittyvät joskus metsäpaloihin, kohtalokkaalla tavalla.

Yläkoululaista metsätietämys on tältä vuodelta ratkaistu. Metsävisa-kilpailuun osallistui yli 20 000 oppilasta 330 koulusta ympäri Suomea. Finaali miteltiin Espoon Nuuksiossa 50 parhaan kesken ja voiton vei Ilari Kämäräinen Vaalan yhtenäiskoulusta. Toiseksi tuli Justus Heimonen Mikkelin Saimaanportin yhtenäiskoulusta ja pronssia sai Emmi Tolvanen espoolaisesta Nöykkiön koulusta. Toimittaja Olli Koski kävi tapaamassa voitokasta kolmikkoa heti kisan ratkettua.

Mitä miettii naparetkeilijä Poppis Suomela nyt, kun lumet ovat sulaneet ja elämän ympäröi kaunis vihreä kesä? Tätä kysyy retkeilytoimittaja Joppe Ranta, joka utelee myös Etelänavalle hiihtäneen retkikunnan ruokavaliosta ja reissuruokien valmistuksesta. Haastattelun lomassa opetellaan sytyttämään monipolttoainekeitin ja pohditaan sen turvallista käyttöä.

Maasto on Suomessa juuri nyt rutikuivaa, ja suuressa osassa maata on voimassa maastopalovaroitus. Eri puolilla Suomea on jo roihunnut metsää ja nurmikkoa, ja syynä on useimmissa tapauksissa ollut ihmisen toiminta. Avotulen teko on kielletty varoitusten ollessa voimassa, vaikka kuinka tekisi mieli nauttia nuotiomakkarat tai napata kertakäyttögrilli metsäretkelle mukaan. Mutta mistä meteorologit tietävät, milloin säätila on sellainen, että maastopalovaroitus on syytä antaa? Anna-Kaisa Brenner kävi ilmatieteenlaitoksella tapaamassa meteorologi Tuomo Bergmania.

Punkaharjulla sijaitseva Suomen Metsämuseo Lusto on laitettu uuteen uskoon. Museorakennus on peruskorjattu ja näyttely on uudistettu neljänsadan ihmisen voimin. Museon peruskorjaus maksoi neljä miljoonaa euroa ja rahoitus siihen tuli valtiolta, säätiöiltä, yrityksiltä sekä Savonlinnan kaupungilta. Näyttelyn uudistus puolestaan maksoi noin miljoonan ja ison osan uudistuksesta rahoitti Suomen kulttuurirahaston museovisio. Luston omalla henkilökunnalla on ollut iso rooli uudistamisessa. Työntekijät ovat suunnitelleet, käsikirjoittaneet ja valinneet näkökulmat näyttelyyn, ripustamisen ja rakentamisen ohella.. Toimittaja Olli Koski tapasi Suomen Metsämuseo Luston pihamaalla kehittämisjohtaja Leena Paaskosken.

Eräänä pimenevänä iltana Metsäradio piipahti Tikkurilan kirkolla, jonne joukko partiolaisia kokoontui Nahkaliljakävelyä varten. Kirkon aulasta löytyivät rinkan painoa punninneet Niko Jourio ja Sara Suomela. Heidät otti jututettavakseen retkeilytoimittaja Joppe Ranta. Niko, joka oli yksi tapahtuman järjestäjistä, toimi myös kävelevän joukon huoltomiehenä. Sara oli jo konkari ja useamman kerran eri mittaisia Nahkaliljakävelyitä suorittanutkin. Molempia haastateltavia kuullaan lähtötunnelmissa, mutta saamme kommentteja myös matkan varrelta Hanna Virtaselta ja Anna Rissaselta.

Kevät on hyvä aika aloitella haitallisten vieraslajien torjuntaa. Kasvinversot on helpointa kitkeä ja poistaa pieninä ennen kuin ne kasvavat valtaviksi pöheiköiksi. Joidenkin kasvien hävittäminen on työlästä, mutta esimerkiksi jättipalsamin torjunta jopa hämmästyttävän helppoa. Miia Korhosen yritys Luontoturva tekee yhteistyötä muun muassa Lahden kaupungin kanssa vieraslajien torjunnassa. Anna-Kaisa Brenner kävi Lahden Kiveriössä tutustumassa Korhosen johdolla yksinkertaiseen ja toimivaan tapaan hävittää haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua jättipalsamia.

Koulutus- ja tutkimusorganisaatio työtehoseura on 100-vuotias. Pitkän taipaleen aikana työtehoseura on kehittänyt työelämää ja kouluttanut satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia. Työtehoseuralla on ollut myös keskeinen rooli, kun puhutaan metsätöistä ja niiden kehittämisestä. Toimittaja Olli Koski otti yhteyttä työtehoseuran toimitusjohtajaan Juha Ojalaan.

Puukiipijät ovat hyvin riippuvaisia puista ja metsistä. Ne ovat sopeutuneet etsimään ruokaa puiden runkojen koloista. Niiden selän suojaväritys muistuttaa jossain määrin kuusen rungon pinnan värejä, ja auttaa niitä piiloutumaan saalistajilta. Pesänsäkin puukiipijät tekevät puiden koloihin. Emeritusprofessori Markku Kuitunen on tutkinut puukiipijöitä jo lähes 50 vuoden ajan. Nyt hän on tehnyt yhdessä Antti Strangin kanssa vastikään julkaistun kirjan puukiipijöistä. Minna Pyykkö käy Hämeenlinnassa Aulangon metsässä juttelemassa Markku Kuitusen kanssa siitä, minkälainen on hyvä puukiipijän metsä.

Kalasääsket ovat Suomessa varsinaisia medialintuja. Yle Areenassa seurataan Pesäliveä paltamolaiselta sääksenpesältä, ja lintuja voi tarkkailla myös neljästä muusta Sääksisäätiön asettamasta nettikamerasta. Niiden avulla kerätään tietoa pesinnän lisäksi muun muassa lintujen käyttäytymisestä ja ravinnosta. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi Muoniossa Sääksisäätiön aktiivisen jäsenen Heikki Kainulaisen, joka valmistautui huhtikuun lopulla asettamaan maamme pohjoisimmat sääksikamerat lähetyskuntoon.

Oulussa lapset oppivat lintujen ääniä ja lajiryhmien tuntomerkkejä lintuluontokerhossa. Viime vuonna 50 vuotta täyttänyt Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys on järjestänyt 8-14 vuotiaille kerhotoimintaa, jossa muun muassa vieraillaan luontokeskuksessa Liminganlahdella sekä tehdään hieman pidempiäkin luontoretkiä lasten ehdoilla. Yksi lintuluontokerhoa vetänyt henkilö on lintutieteellisen yhdistyksen jäsen Maria Honkanen. Mitä kaikkea lasten kanssa on puuhattu ja millainen on Marian oma suhde luontoon? Sitä kävi Oulussa kysymässä toimittaja Olli Koski.

Muistatko vielä viimevuotiset suhdekiemurat paltamolaiselta kalasääsken pesältä, kun linnut ja niiden puolisot vaihtuivat lennossa ja ilmassa oli suurta draamaa? Eläinmaailman saippuaoopperaa on mahdollisesti luvassa tänäkin keväänä ja kesänä, kun Yle Areenan suora lähetys Pesälive käynnistyi viikko sitten. Ennen Areenalähetyksen alkamista biologi Vesa Hyyryläinen kiipesi viemään kameran tekopesään, jonka hän on vuosia sitten itse rakentanut. Millaista tekniikkaa pesällä on ja miten pesä on rakennettu? Toimittaja Anna-Kaisa Brenner kävi jututtamassa Hyyryläistä, joka valmistautui kiipeämään korkealle puunlatvaan.

Viestinnän perillemenosta väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtori Juhani Wiio selvitti valtamedian eli Yleisradion, MTV3:n ja Helsingin Sanomien metsäuutisointia vuoden 2023 keväällä ja syksyllä. Wiio selvitti mitkä aihealueet painottuivat 572 metsää käsittelevässä uutisjutussa. Millaiseen kokonaisuuteen Juhani Wiio törmäsi? Näin hän kertoo asiasta toimittaja Olli Kosken haastattelussa.

Kun luonnossa liikkuu paljon ja harrastaa muun muassa kalastusta, niin roskiin ei voi olla törmäämättä reissuilla. Näin on myös Mikko “Peltsi” Peltolan kohdalla. Jokainen retkillä löydetty roska on Peltsille harmitus ja välillä toisten roskat poimitaan mukaan. Millaista roskaamista Peltsi on kohdannut luontoretkillään tai kalastamassa? Toimittaja Olli Koski nappasi Peltsin hetkeksi mikrofonin ääreen.

Mikä on maailman vaarallisin roska? Miksi roskat päätyvät usein luontoon, vaikka roskakori olisi ihan vieressä? Miten ihmisiä voisi osallistaa tekemään omasta lähiympäristöstään viihtyisämmän? Muun muassa näitä kysymyksiä on miettinyt sosiaalipsykologi Tuula-Maria Ahonen, joka ryhtyi 24 vuotta sitten tuumasta toimeen ja perusti Roska päivässä -liikkeen. Ahonen järjestää myös ilmaisia työpajoja muun muassa kirjastoissa, joissa kuka tahansa voi tuunata itselleen taskuun sopivan miniroskiksen. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner kävi maaliskuun lopulla Tuula-Maria Ahosen kanssa roskienkeruukierroksella lumen alta paljastuneella parkkipaikalla.